23.4.2020 klo 08:02
Uutinen

Nyt puhuu 100 000 euron kehittämistuen saanut metsäyrittäjä: ”Business Finland soitti ja varmisti, ettei rahoja käytetä omien palkkojen maksuun”

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen vetoaa Business Finlandilta tukea hakeviin, jotta nämä toimisivat hyvän moraalin mukaisesti.

Joensuulaisen Metsäpalvelu Turusen yrittäjä Tuomo Turunen sai äskettäin tiedon Business Finlandin myöntämästä 100 000 euron kehittämistuesta.

Turunen on silmäillyt eri medioissa julkaistuja listoja tuen saajista.

– Aika vähän siellä näytti olevan metsäalan yrityksiä.

Hakemuksen lähettämisen jälkeen Business Finland otti yhteyttä Turuseen ja pyysi lisätietoja.

– Sieltä kysyttiin, mitä me aiomme tuen avulla tehdä. Business Finland halusi varmistaa, että tukea ei käytetä omien palkkojen maksuun. Mielestäni on hyvä, että tällaisia lisäkysymyksiä tehdään. Toivottavasti samaa on kysytty muiltakin hakijoilta, yrittäjä sanoo.

Tuella kansainvälisille markkinoille

Vuonna 1995 perustettu Metsäpälvelu Turunen aikoo käyttää saamansa tukieurot kansainvälistymiseenja hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävään innovaatio- ja tutkimusyhteistyöhön.

– Lähdemme kehittämään metsäalan osaamista ja tuotteita ulkomaille ja sitä varten meidän tulee kehittää monikansalliseen toimintaan soveltuvia uusia palvelumalleja. Lisäksi meitä kiinnostaa tuoda ulkomailta Suomeen erilaisia puulajeja, joita täällä ei kasva, joten myös nykyistä toimintaa monipuolistavien alihankintaketjujen rakentaminen on suunnitelmissa. Mielessä on kiinnostavia ratkaisuja, mitä niistä voisi rakentaa.

Turusen 100-prosenttisesti omistama yritys on jo löytänyt sopivan henkilön vetämään kansainvälistymisprojektia. Lisää tietotaitoa on tarkoitus ostaa palveluna.

– Rahoittajan aikataulu on aika tiukka. Tämän vuoden loppuun mennessä pitää olla hanke valmis, joten aloitamme välittömästi. Alun perin tähän oli varattu vähän enemmän aikaa. Nyt ei ole varaa katsella. Toivottavasti tästä tulee tulovirtaa, jolla projektia voi jatkaa eteenpäin.

Turusen mukaan Business Finlandin rahoitus on oleellinen, sillä ilman sitä kansainvälistyminen olisi aloitettu selvästi pienemmillä resursseilla.

”Ei käytetä palkkoihin”

Business Finlandin kehittämistuen ehtona on, että tukea ei saa käyttää projektin ulkopuolisiin palkkakustannuksiin.

– Tarkoituksena on pitää projektin budjetti tiukasti erillään muusta toiminnasta. Tukirahaa käytetään ainoastaan niihin palkkoihin, mitkä koskevat tätä uutta projektia.

Turusen yritys ei pyri käyttämään koko rahasummaa, jos tarvetta siihen ei ole.

– Jos emme kuluta kaikkea, valtio säästää. Lisäksi projektin kokonaiskustannuksista 20 prosenttia pitää olla omaa rahoitusta. Palautamme rahan, jota ei tarvita.

”Ainahan näistä tulee sanomista”

Turunen ei ole yllättynyt julkisesta keskustelusta liittyen Business Finlandin tuen saajiin. Muun muassa IKH ja tv:stä tuttu Huutokauppa Palsanmäki ovat palauttaneet vapaaehtoisesti tuen takaisin julkisen kritiikin seurauksena.

– Sehän on yleinen sääntö, että yrittäjälle tulee aina sanomista. Joku asia menee aina väärin. Sinänsä on vaikea sanoa, onko Business Finlandin tukea myönnetty annettu väärin perustein.

– Kuten ministerikin sanoi, niin sitä voidaan periä takaisin. Jos niin käy, se voi olla monelle yritykselle ikävä yllätys.

Business Finlandin kehittämistukea myönnetään enintään 80 prosenttia kehittämishankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Summasta maksetaan ensin 70 prosenttia ja loput siinä vaiheessa, kun projekti on loppusuoralla.

Turusen mielestä tukea saaneiden yritysten kannattaisi käyttää rahat viisaasti.

– Uskon, että yritykset ovat hakeneet tukea tosissaan. Suurin osa on varmasti on hakenut sitä rahoitusehtojen mukaisesti. Matti Vanhanen kirjoitti Facebookissa, että kannattavaa yritystä kannattaa tukea, jotta se on kannattava tämän jälkeenkin. Se oli hyvin kirjoitettu.

”Ei pidä tuomita oikein toimivia”

Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen myöntää, että tukea ovat saaneet myös ne yritykset, joiden ei välttämättä kuuluisi olla rahoituksen eturintamassa.

– Business Finland voi tehtävänsä mukaan myöntää rahoitusta vain kehittämishankkeisiin. Tuen saajien joukosta on nostettu julkisuuteen sellaisia yrityksiä, joiden ei katsota olevan tässä akuutissa tilanteessa ainakaan ensimmäisten avustettavien joukossa. Tuen saajien joukossa on myös sellaisia, jotka eivät julkisten tietojen mukaan täytä tuelle ilmoitettuja kriteereitä. Vaikka kyse olisi vain yksittäistapauksista, nämä ruokkivat valitettavasti epäluottamusta koko järjestelmää kohtaan. Osittain varmasti on kyse myös pelkästä kateudesta, jota jotkut haluavat aina lietsoa.

Mäkynen uskoo, että valtaosa tuetuista yrityksistä on liikkeellä vastuullisesti.

– Epäselvien tapausten vuoksi ei pidä tuomita oikein toimivia. Kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen perusteet ovat mielestäni ainakin tähän saakka olleet asialliset. Etenkin monille pienille yrityksille pienikin ulkopuolinen avustus omaan kehittämistyöhön voi olla ratkaiseva koko projektin toteuttamisen kannalta.

Tuen väärinkäyttäjille hänellä on selkeä viesti.

– Vetoan jokaisen moraaliin. Isolla osalla yrittäjiä ja yrityksiä on aito hätä ja epäluottamuksen kylväminen tässä tilanteessa haittaa merkittävästi todellisia avun tarvitsijoita.

Kuva: Tuomo Turusen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Muita kiinnostavia aiheita