Paikalliseen sopimiseen ei löytynyt ratkaisua – ”Työehtosopimuksiin ei pidä kirjata sellaista, mitä ei voida toteuttaa tai ei edes haluta.”

Paikallisen sopimisen kehittäminen on kirjattu pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan, mutta työ on hankalaa. Hallituksen asettaman paikallisen sopimisen työryhmä ei ole saanut aikaan yhteistä esitystä. Asiaa selvittänyt työryhmä antoi esityksensä keskiviikkona 3. maaliskuuta kello 14.30 alkaneessa kokouksessa.

Valitettavasti neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa, että töitä on tehty koko vaalikausi, mutta mitään ei ole saatu aikaiseksi.

– Tilanne on odotettu mutta valitettava, sillä Suomen yritykset tarvitsevat työpaikkasopimista pystyäkseen menestymään kilpailussa. Se olisi tärkeää työpaikkojen ja kasvun kannalta, ja varsinkin nyt, kun joudutaan hoitamaan koronan aiheuttamia vahinkoja. Hallituksen on lisättävä painetta, jotta työryhmässä päästään kunnolla eteenpäin, hän sanoo.

Sopimisen malli tarvitaan

Yrittäjille tilanne on piinallinen.

– Sopimisen vapaus on kaiken A ja O. Tarvitsemme paikallisen sopimisen mallin, ja kaikki sopimisen ehdot on poistettava, siivouspalveluyritys Clean Marinin yrittäjä Mari Laaksonen sanoo.

Yrittäjät on ajanut yhdessä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa mallia, jossa poistettaisiin kaikki laissa olevat sopimisen kiellot järjestäytymättömiltä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta yrityksiltä ja varmistettaisiin, että paikallinen sopiminen on mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon vai ei, tai siitä, millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Sopimisen pitäisi siten olla mahdollista myös yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä.

– Tämä toteuttaisi yrittäjien ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja eduskunnan ponnessa esittämän tahdon. Se olisi demokraattinen malli, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toteaa.

Sopiminen tuo joustoa arkeen

Työryhmässä on ollut esillä kaksivaiheinen malli, joka olisi tarkoittanut luottamusmiespakkoa yleissitovaan kenttään. Sitä Suomen Yrittäjät ei hyväksy.

– Työryhmässä on käynyt selväksi, että luottamusmiehiä on korkeintaan noin 10 prosentissa työnantajayrityksiä. Jos luottamusmiesjärjestelmä tuotaisiin lakisääteisesti järjestäytymättömään kenttään, heikennettäisiin ja jopa syrjäytettäisiin samalla kaikkien järjestäytymättömien ja johonkin muuhun kuin työehtosopimuksen neuvotelleeseen liittoon kuuluvien työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla, Makkula toteaa.

Siivous-, jätehuolto- ja kierrätyspalveluita tarjoavan RL-Huolinnan tilanne kävisi hankalaksi.

– Jos vain työpaikat, joissa vain sekä järjestäytyneet työntekijät että yritykset voisivat sopia, meillä ei olisi sopimisen mahdollisuuksia, perheyritys RL-huolinnan yrittäjä Nina Rasola toteaa.

Sopimisen vapautta Rasola toivoo eniten työsuunnitteluun, eli vapaiden ja työvuorojen jaksottamiseen.

– AKT:n työehtosopimus on tiukka. Jos esimerkiksi meidän kuljettajallamme olisi lainaneuvottelu pankissa tai joku muu hoidettava asia ja sekä työnantajalle että tekijälle sopisi pekkaspäivän pitäminen, siitä sopiminen olisi käytännössä laitonta, sillä pekkaspäivät täytyy merkata työvuorolistoihin kaksi viikkoa etukäteen, Rasola selvittää.

Työnantajan näkökulmasta sopimisen mahdollisuus tasoittaisi hiljaisten aikojen ja ruuhkahuippujen eroa.

– Työntekijän kokonaisansio ei heikkene. Kuljettajalle maksetaan 80 tunnista kahdelta viikolta oli töitä tai ei. Ruuhka-aikana kertyy sitten ylitöitä, Rasola sanoo.

Joka yrityksestä ei löydy luottamusmiestä

CleanMarinin Laaksosen mukaan liittoihin kuulumattomille pk-yrityksille sopimisen mahdollisuuksia on työehtosopimuksessa niukasti. Hän kokee työehtosopimukseen kirjatut ehdot sanelemisena.

– Työehtosopimuksiin ei pidä kirjata mitään sellaista, mitä ei voida toteuttaa tai ei edes haluta. Pienissä yrityksissä osataan neuvotella ilman kolmatta, ulkopuolista, osapuolta. Yrityksien itsensä tulisi henkilöstönsä kesken valita oma edustajansa työpaikalta, Laaksonen sanoo.

Joskus ongelma on myös se, että luottamusmiestä, eli neuvottelevaa osapuolta, ei tahdo löytyä pienestä työntekijäjoukosta.

Laaksonen muistuttaa, että Suomen perustuslaki takaa kaikille yhdistymisvapauden, mikä pitää sisällään oikeuden kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoihin. Lain edessä ihmisten ja yritysten täytyy olla yhdenvertaisia, riippumatta siitä kuuluuko joku ammattiliittoon vai ei.

– Luottamusmiespakkoa ei tule ajaa yrityksiin. Työnantajayrityksistä noin 80 prosenttia ei kuulu työnantajaliittoihin. Luottamusmies on aina ammattiliittojen jäsenten edustaja, ei yrityksien henkilöstön, Laaksonen sanoo.

Suomen Yrittäjät toivoo, että keskustelut jatkuvat ja että osapuolilla löytyy tahtoa jatkaa ratkaisun etsimistä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images