Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

24.5.2024 klo 18:07
Uutinen

Pekkarointi kunniaan ja yrittäjien EU-raportoinnista korvaus – Elinkeinoelämän Eurovaalipaneelissa lämmin tunnelma

Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen Yrittäjien yhteinen Elinkeinoelämän Eurovaalipaneeli järjestettiin Hotelli Versossa perjantaina 24.5.2024.

Panelisteina esiintyivät olympiaurheilija Ari-Pekka Liukkonen (vihr.), kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.), yrittäjä Petri Roininen (kesk.) ja europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.).

Helteisen paneelin juonsivat Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen ja Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Yleisöltä tulleeseen lämmittelykysymykseen Tiktokin kieltämisestä ehdokkaat olivat maltillisesti melko samaa mieltä. Virkkunen luottaa EU-valvontaan, jossa algoritmien toimintaa seurataan tarkalla silmällä. Liukkonen ja Roininen nostivat esiin huolen lasten puhelinkäyttäytymisestä, ja Rantasen kriittisyys perustui kokemukseen Kiinan käytänteistä.

EU-päätöksenteon konkreettisista vaikutuksista yrittäjän arkeen nousi teemoja laajalla skaalalla. Roininen näki EU-vaikuttavuuden parhaimmillaan sääntelyn vähentämisessä ja esteiden poistajana, ja Liukkonen toivoi, että pienempiä yrityksiä kuunneltaisiin paremmin. Virkkunen korosti EU:n mahdollisuuksien rakentamista lainsäädännön kautta, jotta luotaisiin innovatiivisen yrittäjyyden mahdollistava ympäristö. Rantanen muistutti osaavan työvoiman tärkeydestä eurooppalaisen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja tässä yhteydessä esimerkiksi eri maiden tutkintojen hyväksymisestä.

Yhteiseen velkaan kriittisesti suhtautuivat Rantanen, Roininen ja Virkkunen. Virkkunen näki budjetin uudelleen järjestelyn tehokkaampana tapana ja Rantanen toivoi kaikkien jäsenmaiden hoitavan omaan osuutensa yhteiseen pottiin, ja viittasi Ranskaan. Liukkonen poikkesi rintamasta ja näki yhteisen velanoton yhtenä mahdollisuutena esimerkiksi puolustusteollisuudessa ja vihreän siirtymän vauhdittamisessa.

Eri kokoisten yritysten huomioon ottaminen nähtiin yhteisenä asiana EU-päätöksenteossa. Rantanen linjasi, että yhteiset tavoitteet olisi hyvä määritellä EU-tasolla, mutta parhaat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi voitaisiin päättää kansallisesti. Tähän työkaluna toimivat esimerkiksi vaikutusarvioinnit. Liukkonen korosti myös äänen pitämistä kansallisista erityispiirteistä. Roininen toivoi kriittisten, kansallisten fokusalueiden tunnistamista ja niihin satsaamista, viitaten muun muassa EU-itärajasta kumpuaviin mahdollisuuksiin.

Virkkunen muistutti, että äänestyskäyttäytymisellä voi vaikuttaa siihen, että EU:ssa kuuluu myös yrittäjien ääni. Samoin hän korosti, että Petri Salmisen rooli tarkasti kuunnellun SMEunitedin puheenjohtajana on tärkeä. Samalla Virkkunen paljasti yrittäjäyleisöä ilahduttaneen ruotsalaiskollegan ehdottaman idean, että jokaisesta yrittäjältä pyydetystä raportista menisi maksu, jolloin alettaisiin miettiä, onko raportoitava tieto tarpeellinen tai voisiko sen saada jostain muusta lähteestä.

Vihreä siirtymä nähtiin ensisijaisesti suurena mahdollisuutena. Roininen korosti suomalaisten olevan insinöörikansaa, jonka innovaatiota voitaisiin buustata vihreään siirtymään keskittyvillä rahastoilla. Myös Liukkonen näki, että edelläkävijänä on mahdollisuus tarjota ratkaisuja myös muille, ja käytti esimerkkinä tuulivoimatuotannon ympärille syntynyttä turbiinien vaihdevalmistusta. Virkkunen viittasi EU:n valtavaan lainsäädäntömäärään ja toivoi alueellisten vahvuuksien huomioon ottamista, koska eri maissa on erilaiset mahdollisuudet vähentää päästöjä, kuten Suomen metsät suurena hiilinieluna.

Osaamisperusteisen työvoiman houkuttelemisessa Suomeen nousi esiin heikkouksia ja vahvuuksia. Liukkonen uskoi, että suomalainen koulujärjestelmä ja turvallisuusolot ovat perheellisille osaajille vetovoimatekijöitä. Virkkunen ja Roininen korostivat töihin hakeutumisen helpottamista ja esteiden purkamista. Rantanen tuskaili, että jotain tehdään väärin, koska tutkimukset osoittavat, etteivät suomalaiset työyhteisöt ole riittävän monikansallisia ollakseen houkuttelevia. Yhteistä, napakkasanaistakin keskustelua käytiin saatavuusharkinnan poistamisesta.

Yleisökysymykseen seuraavan kauden uudistuksista ja painotuksista nousi vastauksissa esille Rantasen huoli lasten ja nuorten mielenterveydestä, ja Liukkosen ja Rantasen nostot maatalouden ja suomalaisen ruoan tuotannon varmistamisesta. Roininen peräänkuulutti suurempia liikkeitä ja toivoi ”pekkaroinnin”, positiivisen kotiinpäin vetämisen, nousevan uuteen arvoon. Virkkunen uskoi, että työllisyys-, koulutus- ja sosiaali- ja terveyspalveluteemat pystytään ratkomaan sisäisesti, mutta EU-rahoitusta kaivataan erityisesti tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen sekä infrainvestointeihin.

Ehdokkaiden vastaukset kysymykseen ”Millaisena näet EU:n 20 vuoden kuluttua 2044?”

Piritta Rantanen: Vahva yhtenäinen Eurooppa, Venäjän tilanne on ratkennut ja markkinat sinne ovat auki. Yrittäjien ja työntekijöiden suhde on sopuisa ja neuvotteleva. Voimme paremmin kansana vauvasta vaariin.

Ari-Pekka Liukkonen: Hyvinvoiva Eurooppa, hyvinvoivat eurooppalaiset. EU laajentunut eri suuntiin, hiilineutraali Ukraina osana, mukana myös Norja ja Sveitsi.

Petri Roininen: Euroopassa on rauha. 30% vähemmän erilaista säätelyä, 30% enemmän kasvua, 30% enemmän menestyviä yrittäjiä.

Henna Virkkunen: Tärkeintä rauhallinen, vakaa ja turvallinen Eurooppa. Ukrainalla iso merkitys, rauha ja turvallisuus rajoille. Eurooppa on taloudellisesti kilpailukykyinen, yritykset kukoistavat, ympäristön kannalta on kestävä tilanne, ihmiset ja luonto voivat hyvin.