Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Äiti Laura Peterzèns (vas), lapset Ruben Peterzéns ja Leontina Piccardi sekä isä Eerikki Peterzéns ovat luoneet Turun saaristoon pidetyn vierasvenesataman. (Kuva: Viivi-Maria Grosvenor)
6.6.2024 klo 10:54
Uutinen

Perheyritys on kukoistanut Turun saaristossa yli 40 vuotta – Perhe aloitti kauan sitten tekstiilipainajina ja pyörittää nyt vilkasta vierasvenesatamaa

Peterzénsin vierasvenesataman tarina on osa suomalaista tekstiilisuunnittelun historiaa. Laura Peterzéns aloitti 1980-luvulla saaristolaiskuoseilla ja päätyi työskentelemään Marimekolle. Myöhemmin perhe palasi takaisin saaristoon ja perusti vierasvenesataman.

Vuonna 1982 Kustavissa Turun saaristossa toimi pieni, mutta suosittu tekstiilipaino. Leontina Piccardin vanhemmat Eerikki ja Laura Peterzéns olivat perustaneet Kustavin ranta-aitta -nimisen painon vanhaan navettaan.

– Alku oli ihan mieletön. Äitini painoi käsin pieniä luontoaiheisia puuvillahuiveja, joita isä kauppasi kulkien moottoriveneellä saaresta saareen, Piccardi kertoo.

Huiveista tuli niin suosittuja, että Piccardin isä kehotti vaimoaan kasvattamaan mallistoa. Niinpä he alkoivat painaa metrikankaita. Vene vaihtui autoon, saariston asukkaat jälleenmyyjiin, joiden luona Eerikki kiersi kangaskaupoilla pitkin Suomea.

Lopulta myös Marimekko sai vihiä suosituista kankaista, ja vuonna 1987 osti Laura Peterzénsin suunnittelijaksi. Hän sai jatkaa kuosien tekemistä omalla nimellään, mutta teki ne Marimekolle. Toiminta Kustavissa lopetettiin, ja koko perhe muutti Espooseen. Laura Peterzéns työskenteli Marimekolle kymmenen vuotta, kunnes toimitusjohtajaksi tuli Kirsti Paakkanen.

– Heidän näkemyksensä olivat niin erilaiset, että äitini päätti lopettaa. Hän suunnitteli saariston kuoseja ja piti niitä arvossaan, Paakkasella oli mielessään omanlaisensa kuviot, Piccardi kertoo.

Kätketty helmi

Niinpä koko perhe muutti takaisin Kustaviin. Suvun historia saaressa ulottuu yli kymmenen sukupolven taakse, ja Lauralla oli siellä isovanhemmiltaan perittyjä maita.

– Silloin isäni sai idean, että pistettäisiin pystyyn vierasvenesatama. Rannassa oli silloin pelkkää matalaa kaislikkoa ja kaikki, varsinkin paikalliset, pitivät sitä ihan hulluna ajatuksena. Arveltiin, ettei kukaan edes löydä tänne.

Kaislikko kuitenkin ruopattiin, ja pieni satama perustettiin vuonna 1996. Vuosien varrella siitä on kehittynyt toimiva, idyllinen vierasvenesatama. Nykyisin Peterzénsin vierasvenesatamassa on 300 venepaikkaa, ravintola, myymälä sekä liuta erilaisia palveluja ja aktiviteetteja.

– Tänä päivänä äidin kädenjälki näkyy vahvasti sataman arkkitehtuurissa, väreissä, pinnoissa ja yksityiskohdissa. Pyrimme siihen, että satama tuntuisi pieneltä, kätketyltä helmeltä, Piccardi kertoo.

New Delhistä Ikean päämajaan

Leontina Piccardi on itse ollut mukana perheyrityksessä viimeiset 20 vuotta. Hän opiskeli aikoinaan Herningissä Tanskassa tekstiilien sisäänostajaksi ja teki työharjoittelun vaatetuotannon parissa New Delhissä. Siellä hän tutustui Ikean toimitusjohtajaan ja pääsi töihin huonekalujätille.

– New Delhin jälkeen muutin töihin Ikean päämajaan Älmhultiin, jossa painopisteenä oli tekstiilien kokonaisvaltainen suunnittelu ja tuotannon käytännönläheisyys.

Piccardi on naimisissa italialaisen miehen kanssa, ja heillä on kolme lasta. Koko perhe asuu Baskimaassa Pohjois-Espanjassa, mutta kesät Piccardi viettää Kustavissa työskennellen perheyrityksessä. Hänen veljensä Ruben perheineen taas asuu Kustavissa ja auttaa firmassa ympäri vuoden.

Vierasvenesataman vilkkain sesonki kestää vain kuusi viikkoa, mutta se on sitäkin hektisempi. Piccardi kertoo, että koko firman pyörittäminen on ympärivuotista toimintaa, sillä sesongin ulkopuoliset kuukaudet menevät esimerkiksi rekrytoinnissa, ideoinnissa, tekstiilien sisäänostossa ja markkinoinnissa.

– Rekrytointi on isoin ja haastavin homma. Kaukainen sijaintimme sekä lyhyt sesonki tekevät uusien työntekijöiden saannin haasteelliseksi.

Vierasvenesatama palkkaa yhteensä 25 kausityöntekijää muun muassa kokeiksi, tarjoilijoiksi, satamavahdeiksi ja siivoojiksi. 

Piccardi sanoo, että jos paikassa ei ole tarpeeksi työntekijöitä, luukut voi yhtä hyvin pistää kiinni.

– Mennään joko täysillä tai ei ollenkaan.

Nykylapset kaipaavat toimintaa

Nykyisin Peterzénsin vierasvenesatamassa löytyy aktiviteetteja joka lähtöön. On esimerkiksi padel, puisto- ja frisbeegolf, iso leikkipuisto, pingis sekä metsäpolku. Vieraita riittää, sillä satamaan pääsee paitsi veneellä, myös maanteitse Saariston Rengastien varrelta.

Aina aktiviteetteja ei ole ollut näin paljon.

– Olemme vuosien varrella oppineet, että jos tarjolla on jotakin tekemistä, asiakkaat viihtyvät pidemmän aikaa.

Huippusesonki on niin lyhyt, että siitä täytyy ottaa kaikki irti. Kuten muissakin kausikohteissa, tuotto tehdään kesällä. Päämäärä on tarjota jokaiselle miellyttävä kokemus ja ihania kesämuistoja.

– En sano, etteikö niitä tulisi vaikka ankkurissa ulkosaaristossa, mutta monesti lapsille on haastavaa keksiä tekemistä veneessä, sanoo Piccardi.

Vuosien varrella yrityksessä on huomattu, että asiakkaiden lapset alkavat kaivata nopeasti jotakin toimintaa.

– Siinä kohtaa olemme lisänneet ja monipuolistaneet tarjontaamme. Kaikki on muuttunut vain nopeammaksi ja nopeammaksi. Yhdessäolo lasten kanssa ei ole samanlaista kuin 20 vuotta sitten.

Lomailukulttuuri on muuttunut

Piccardi sanoo, että suomalaisten lomailukulttuuri on muuttunut valtavasti esimerkiksi verrattuna siihen, kun hän itse oli lapsi 40 vuotta sitten.

– Silloin katseltiin ulapalle, eikä oikein muuta tehtykään kuin saunottiin ja uitiin. Se oli maailman ihaninta aikaa, mutta nyt kaikki on muuttunut. Neljän viikon kesälomaan täytyy mahtua iso määrä kaikkea.

Nykyinen lomailutyyli sopii saariston yrittäjille hyvin, koska se tukee heidän työtään.

– Trendit ovat nyt juuri sitä, mitä me pystymme tarjoamaan ihmisille.

Uusimpien lomailutrendien seuraaminen on ollut helppoa, koska asiakkaiden kanssa päivittäin jutellessa saa hyvän kuvan siitä, mitä he kaipaavat lomaltaan.

Piccardi korostaa, että saariston yrittäjät ovat todella riippuvaisia toisistaan.

– Yhteistyöstä saamme positiivista synergiaa ja tukea, jonka avulla pääsee pitkälle.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Kaisu Puranen