Petri Ovaska: TE-uudistusta ei saa toteuttaa elinkeinopolitiikan kustannuksella

Vuodenvaihteessa tapahtuva TE-palveluiden siirto valtiolta kuntien tai useammasta kunnasta muodostuvien työllisyysalueiden vastuulle on merkittävä muutos. Tämän uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa työntekijöiden työllistymistä sekä parantaa työ- ja elinkeinopalveluiden tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

Odotukset ovat korkealla, sillä uudistuksen toivotaan parantavan työn ja tekijöiden kohtaamista. Yritysten menestys ja kasvu vaativat elinkeinopalveluita, jotka tukevat yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, perustamisesta kasvuun ja edelleen omistajanvaihdokseen. Työn ja tekijän kohtaaminen edellyttääkin asenteellista ja toiminnallista muutosta työllisyyden edistämiseen.

Kuntien elinkeinopoliittiset toimenpiteet ovat kriittinen tekijä TE-uudistuksen onnistumisessa. Suomessa yritykset työllistävät tällä hetkellä keskimäärin 1,5 miljoonaa ihmistä, mutta avoimia työpaikkoja, joihin ei löydy tekijöitä, on runsaasti.  Oikeanlaisella palvelumallilla ja yhteistyöllä voidaan kuitenkin edesauttaa työllistämistä.

Yrittäjät on esittänyt ratkaisumallin, jossa työnhakija ohjataan parhaiten hänen työllistymistään edistävälle palvelureitille. Tämä malli sisältää neljä erilaista reittiä: 1) Nopean työllistymisen reitti niille hakijoille, joilla on edellytykset välittömään työllistymiseen; 2) Osaamisen päivittämisen reitti hakijoille, joiden työmarkkinakelpoisuus edellyttää ammatillista pätevöitymistä ja osaamista täydentävää koulutusta; 3) Alkavan yrittäjän reitti henkilöille, joilla on halu ja edellytykset kaupallistaa oma osaaminen; sekä 4) Vahvan tuen reitti hakijoille, joiden työllistyminen edellyttää moniammatillisen tukea.

Tällaisella palvelumallilla varmistetaan, että asiakas pääsee nopeasti oikeanlaisen tuen piiriin, mikä parantaa työllistymisen edellytyksiä. On elintärkeää, että TE-hallinnon resurssit kohdentuvat oikein ja että uusien työllisyysalueiden ohjausta mitataan tarkasti. Asiakaspalautteet ovat keskeisiä toiminnan kehittämisessä, ja tiedon liikkuminen alueiden välillä on avainasemassa.

Uudistus tarjoaa historiallisen mahdollisuuden luoda TE-palvelut, jotka vastaavat paremmin työmarkkinoiden ja yritysten tarpeisiin. Yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä on tässä merkittävä voimavara. On varmistettava, että uudistus ei toteudu elinkeinopolitiikan kustannuksella, vaan päinvastoin tukee ja vahvistaa sitä. Työn ja tekijän kohtaaminen on kaiken keskiössä, ja onnistunut TE-uudistus voi olla avain Suomen työllisyyshaasteiden ratkaisemiseen.

Jotta tämä mahdollisuus ei valuisi hukkaan, on tärkeää, että kaikki osapuolet – niin julkinen sektori, yritykset kuin työnhakijat – sitoutuvat yhteistyöhön ja avoimeen vuoropuheluun. Vain siten voimme varmistaa, että uudistuksen hyödyt realisoituvat ja että Suomen työmarkkinat kehittyvät vastaamaan nykypäivän tarpeita.

Kirjoittaja on Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja.