Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Suutari ja yrittäjä Pietu Väyrynen korjaa nahasta valmistettua tietokonelaukkua, jonka kannattimen pää on revennyt. Hän kiinnittää nahkaan nailonteipin suikaleen ja liimaa teipin toiselle puolelle toisen nahkasuikaleen. Sen jälkeen hän ompelee kannattimen paikoilleen. Kuva: Milla Rautiainen
24.8.2023 klo 07:12
Uutinen

Pietu Väyrynen toipui kuoleman kielistä, osti suutariliikkeen ja elvytti sen voitolliseksi

Pietu Väyrysen monipuoliseen repertuaariin kuuluu perinteisten suutarin töiden lisäksi muun muassa kitaranhihnojen, hopeakynttelikköjen ja laivan ruorien kunnostamista uuteen uskoon – sekä oma korumerkki.

Helsingissä sijaitsevan Munkkiniemen Suutarin ovi käy tasaiseen tahtiin keskellä arkipäivää. Yksi asiakas tulee hakemaan olkalaukun, jonka hihna oli revennyt. Toinen noutaa korjatun koiran kaulapannan, jonka sujauttaa saman tien lemmikkinsä pään yli. Kolmas asiakas kyselee nahkajalkineiden hajunpoistajaa.

– Siis kenkien deodoranttia, naurahtaa yrittäjä Pietu Väyrynen ja ojentaa asiakkaalle suihkepullon.

Munkkiniemen Suutari täyttää syyskuun alussa 80 vuotta, ja Väyrynen arvelee liikkeen olevan Helsingin vanhin kivijalkasuutariliike.

Ei ole itsestään selvää, että liike on hengissä – kuten ei sekään, että liikkeen omistaja Väyrynen on elossa ja voimissaan.

Kahdeksan vuotta sitten Väyrynen putosi rappusilta alas ja löi päänsä. Kun ambulanssi saapui paikalle, mies ei hengittänyt. Hän vietti kaksi viikkoa teho-osastolla ja pari kuukautta sairaalassa. Väyrynen toipui, mutta sai diagnoosin keskivaikeasta aivovammasta ja niskan retkahduksesta.

– Yleensä näistä ei toivuta työkykyiseksi, mutta minä toivuin. Olen tyytyväinen, että saan olla kakkoskierroksella. En tiedä, onko siunaus vai kirous, mutta yhä vain päänuppini raksuttaa erilaisia ideoita, Väyrynen naurahtaa.

Psyykkinen toipuminen jatkuu yhä.

– Viime talvena työstin sitä, etten ole yhtä kuin vammani, vaan se on vain osa minua.

Onnettomuuden vakavat jälkiseuraukset eivät estäneet Väyrystä jatkamasta työntekoa – päinvastoin. Vuonna 2019 hän osti Munkkiniemen puistotiellä sijaitsevan suutariliikkeen ja ryhtyi sen yrittäjäksi.

– Suutariliikkeen liikevaihto oli lähellä nollaa, kun hankin paikan. Kuukautta myöhemmin taloyhtiö olisi tyhjentänyt paikan. Nykyisin liike tuottaa pikkuisen plussaa, hän kertoo.

Kun liike perustettiin vuonna 1943, se kantoi nimeä Jalkinekorjaamo Rosti. Suutari oli pitkään alkuperäisellä omistajallaan, jolta liike siirtyi hänen pojalleen. Sen jälkeen välissä oli pari muuta omistajaa ennen kuin Pietu Väyrynen osti liikkeen.

– Olin myynyt osakkuuteni toisesta suutariliikkeestä, ja minulla oli meneillään etsikkoaika.

Tehdäkseen itsensä ja työnsä suutariliikkeen tuoreena omistajana tunnetuksi Väyrynen järjesti Munkkiniemessä korona-aikana musiikkijuhlan, johon sai mukaan 15 muuta paikallista kivijalkayrittäjää.

”Haluan tehdä käsityöläisen työn näkyväksi”

Väyrynen pisti liikkeen monin eri tavoin uusiksi ja hankki sinne laadukkaita koneita: avainten kopioimiseen tarkoitetun koneen, suutarin ompelukoneen ja muita työvälineitä.

– Näin vanhemmalla iällä, kun näkö heikkenee, on miellyttävämpää tehdä töitä laadukkailla kuin vanhoilla koneilla. Uudet koneet myös lisäävät liikkeen jälleenmyyntiarvoa, hän sanoo.

Siinä missä kauppakeskussuutarit valmistavat eniten autoihin ajonestoavaimia, tekee Väyrynen kotiavainten sekä varmuuslukkojen, polkupyörien, skoottereiden ja veneiden avainten kopioita.

– Tärkeä uudistus oli myös se, että haluan tehdä käsityöläisen työn näkyväksi liikkeessä, hän kertoo.

Liiketila onkin avoin, ja asiakkaat näkevät omin silmin, mitä tiskin takana tapahtuu. Avainten kopiointikoneet seisovat siististi rivissä, ja eri työtasoilla Väyrynen tekee korjaustöitä.

– Nykyaikana ihmiset ovat erkaantuneet käsityöstä. Ennen vanhaan suutari kiersi kylissä ja pysähtyi viikoksi kerrallaan yhteen paikkaan työskentelemään. Silloin ihmiset näkivät, mitä suutarin työ on.

Elvis-mikrofoni kaulakoruna ja avaimenperänä

”Erilainen erikoisliike” lukee Munkkiniemen Suutarin kotisivuilla netissä. Määritelmälle on katetta, sillä Väyrynen tekee paljon muutakin kuin suutarin perustöitä, joihin kuuluvat kenkien ja laukkujen korjaaminen sekä avainkopioiden valmistaminen.

Väyrysen repertuaari on laaja.

– Olen korjannut kaikkea mahdollista lasten palapeleistä laivan ruoriin ja hopeisiin kynttilänjalkoihin. 

Asiakkaina käy myös paljon muusikoita, joiden kitaranhihnoja Väyrynen korjaa ja värjää.

Hauskana kuriositeettina Väyryseltä löytyy jopa oma korumerkki Roots Ltd, joka on miniatyyri 1940-luvun Elvis-mikrofonista. Koru toimii sekä kaulakoruna että avaimenperänä.

– Teetin niitä 130 kappaletta, ja ne on kaikki nyt myyty.

Väyrynen on myös ortopedisten jalkineiden valmistajan takuukorjaaja.

Suutariliikkeen suurin tulonlähde on silti kenkien, laukkujen ja muiden pientavaroiden korjaaminen. Seuraavaksi eniten euroja kilahtaa avainkopioiden valmistamisesta ja myyntituotteista.

Saamenkäsityön artesaani ja metalliseppä

Lapsuudessaan Kajaanissa asunutta Pietu Väyrystä on kiehtonut pikkupojasta lähtien käsillä tekeminen.

– Siinä missä korttelin muut pojat purkivat mopoja, minä olin ainoa, joka sai ne myös kasaan, Väyrynen naurahtaa.

Hänen taustastaan löytyy opintoja niin kauppaopistossa kuin taidekoulussakin.

Näiden lisäksi Väyrynen on saamenkäsityön artesaani, metalliseppä ja suutari.

– Ennen mietin, että opinnot kauppaopistossa ja taidekoulussa olivat hukkaan heitettyä aikaa. Sittemmin olen tajunnut, että suutariliikkeen pitäjänä näistä opinnoista on paljon hyötyä.

1990-luvulla hän perusti Ivaloon sepän pajan, jota pyöritti 15 vuotta. Hän on antanut työpanoksensa myös erikoisiin projekteihin, kuten vanhojen lentokoneiden vetureiden korjaamiseen.

Vuonna 1999 hän vei voiton Fiskarsin puukonvalmistuksen SM-kisoissa.

Oppisopimus seuraajan kanssa

Vaikka Pietu Väyrynen viihtyy mainiosti suutariliikkeen pitäjänä, eläkkeelle jääminen lähestyy vääjäämättä kolmen vuoden kuluttua. Sitä ennen hän aikoo kouluttaa kunnolla seuraajansa.

Nelikymppinen mies aloitti elokuussa suutarikoulun. Kun työn perusteet ovat hallussa, hän tulee Munkkiniemen Suutariin oppisopimuskoulutukseen.

– Kun työt alkavat sujua, annan hänelle pikkuhiljaa yhä enemmän vastuuta. Kolmen vuoden aikana hän pääsee sisälle työhön, eikä minun tarvitse yhtäkkiä lopettaa töitäni.

Ensi kuussa Väyrynen jää osa-aikaeläkkeelle, mikä tekee mahdolliseksi sen, että uudelle tulokkaalle voidaan maksaa Väyrysen palkasta säästyvä summa.

Vielä on auki, kenelle Väyrynen myy liikkeen.

– En myy sille, joka tarjoaa eniten, vaan sille, joka tuntuu oikealta ihmiseltä suutariliikkeen uudeksi omistajaksi.

Syyskuun 2. päivä Munkkiniemen Suutari juhlii 80-vuotissynttäreitään. Väyrynen on järjestänyt paikan päälle kahvitarjoilun lisäksi muusikkoja, jotka laulavat ja soittavat 40-luvun iskelmiä suutariliikkeen perustamisvuosikymmenen kunniaksi. Viulu, basso ja rummut siivittävät musiikkihetkeä.

Sitä ennen 29. elokuuta vietetään valtakunnallisia Suutaripäiviä Suomen menestyneimmän suutarin Emil Aaltosen syntymäpäivänä.

Suutarin päivä

Suutarin päivää vietetään tiistaina 29. elokuuta.
Päivän tavoitteena on antaa tunnustusta, uskoa ja arvostusta suutareiden käsityölle, yrittäjyydelle sekä toimintaedellytysten parantamiselle.
Tarkoituksena on myös muistuttaa jalkinekorjauksen kannattavuudesta sekä korjaamalla saavutettavan eliniän pidentämisen, kierrätyksen ja kiertotalouden arvosta.
Lähde: Taitavat suutarit ry

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Milla Rautiainen