Pirkanmaan energiastrategiaa laaditaan kreivin aikaan

Energia-asiat ovat olleet tämän vuoden aikana tapetilla kenties vahvemmin kuin pitkiin aikoihin. Ilmastonmuutoksen estämisen lisäksi kun Ukrainan sota ja siitä aiheutuneet muutokset energiavirroissa ovat muuttaneet totuttua pelikenttää hyvin nopealla ja perustavanlaatuisella tavalla. Itse asiassa Pirkanmaalla energiastrategian varsinainen aloitus osui samalle viikolle kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joten se on vääjäämättä heijastunut myös strategian sisältöön. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti osallistui asian tiimoilta järjestettyyn Energiatulevaisuuden aamupäivään 24.elokuuta ja haastatteli tilaisuuden jälkeen Pirkanmaan liiton ilmastoasiantuntija Tiina Luukkosta.

1. Miten energiastrategiaprosessi tästä etenee?

Strategiatyötä jatketaan vielä syyskuun ajan keskustellen eri sidosryhmien kanssa, minkä jälkeen siirrytään kerätyn tiedon koostamiseen strategiatekstiksi ja sen vaikutusten arviointiin. Energiastrategia lähtee lausuntokierrokselle syksyn aikana ja valmistuu alkuvuodesta 2023. Pirkanmaan liitto viestii aktiivisesti strategiatyön etenemisestä sekä nettisivuillaan että sosiaalisessa mediassa.

2. Mitä asioita strategiassa käsitellään ja mitä ei?

Pirkanmaan energiastrategia katsoo asioita maakunnallisesta näkökulmasta, eli kuinka koko maakunnan energiajärjestelmä voisi toimia vuonna 2030. Painopiste on energiantuotannossa, siirtämisessä, kuljettamisessa ja varastoinnissa, mutta jossain määrin strategia käsittelee myös eri sektorien kulutusta sekä energiatehokkuutta. Energiastrategialla ei ole tarkoitus esimerkiksi neuvoa kuluttajia lämmitysmuodon valinnassa, mutta toisaalta vaikkapa energiayhteisöihin tai liikenteeseen liittyvät tavoitteet voivat tulla hyvin lähelle myös tavallisia kuluttajia.

3. Tavoitevuodeksi on asetettu 2030, kuinka kireä aikataulu tämä on?

Tavoitevuosi on sama kuin Pirkanmaan hiilineutraaliustavoitteella, jota energiastrategialla on tarkoitus osaltaan edistää. Aikataulu on kireä, mutta toisaalta kuluvana vuonna on nähty, miten nopeisiin peliliikkeisiin vihreän siirtymän puitteissa pystytään, kun tarve vaatii ja tahtoa löytyy. Pirkanmaan toimijoilla on halua tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja olla vihreän siirtymän edelläkävijöitä.

4. Onko muualla Suomessa vastaavanlaisia ponnistuksia, tehdäänkö niiden kanssa yhteistyötä?

Tärkein ponnistus tällä hetkellä on työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema ilmasto- ja energiastrategia, joka on olennainen pohja myös meidän energiastrategiallemme. Muiden maakuntien vastaavanlaiset strategiat ovat joko aivan viime vuosina tai sitä aiemmin valmistuneita, eikä tiedossa ole tehdäänkö jossain maakunnassa parhaillaan sikäläisen strategian päivitystä. Muiden maakuntien kanssa on kuitenkin vaihdettu ajatuksia strategiaprosessista ja sikäläiset strategiat toimivat erittäin hienoina esimerkkeinä.

5. Miten tavallinen kansalainen voi osallistua tähän?

Syyskuun aikana Pirkanmaan liiton sosiaalisen median kanaviin lisätään kyselyitä, joihin pirkanmaalaiset pääsevät vastaamaan ja tuomaan mukaan oman näkemyksensä maakunnan energiatulevaisuudesta. Strategiatyössä hyödynnetään myös energia- ja elonkirjoaiheisen vaihemaakuntakaavan kansalaisilta saamaa palautetta.

6. Miten varmistetaan, että strategia saadaan myös jalkautettua?

Strategiatyössä on pyritty ottamaan mahdollisimman laajasti monenlaisia toimijoita mukaan, jolloin Pirkanmaan energiastrategiasta tulee yhteisten ponnistelujen tulos, jonka tavoitteisiin koko maakunta voi sitoutua. Myös työpajoissa käydyt keskustelut toimijoiden kanssa osaltaan edistävät tavoitteiden toteutumista, kun ideat jäävät elämään ja voi syntyä kiinnostavaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tällä hetkellä energia-asiat ovat vahvasti tapetilla, eikä tilanne ole hetkeen laantumassa, joten tahtoa maakunnan energiajärjestelmän kehittämiseen löytyy varmasti tulevinakin vuosina.

7. Parin viikon takaisessa tilaisuudessa esitettiin arvioita, että kaavoitus olisi jarru ympäristöasioissa, allekirjoitatko tämän väitteen?

Jotkut toimijat voivat kokea asian niin ja kaavoituksen eteneminen vaatii toki kunnalta tahtoa edistää asiaa, mutta energiastrategiaa varten tehdyissä haastatteluissa useimmat Pirkanmaan toimijat näkevät kuitenkin kaavoituksen (sekä maakunta- että kuntatasolla) nimenomaan melko suurena tai merkittävänä energiajärjestelmän kehityksen ajurina. Esimerkiksi tuulivoimahankkeissa kaavoitus ei tietääksemme ole Pirkanmaalla erityisesti hidasteena. Kaavoituksessa arvioidaan aina kokonaisuutta, muun muassa vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, oikeaa ja hyväksyttävää sijaintia pitkällä aikavälillä, sekä muita lähialueilla valmisteilla olevia hankkeita. Laadukkaalla suunnittelulla ja kaavoituksella varmistetaan hankkeiden hyväksyttävyys.

8. Vaikuttiko Venäjän aloittama hyökkäyssota jotenkin strategian tekemisen aikatauluun? Entä sen sisältöön?

Energiastrategian laatiminen oli yksi Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan toimenpiteistä, ja sen aikatauluksi oli silloin hahmoteltu aikaväliä 2020–23, joten energiastrategian laatimisesta päätettiin jo kauan ennen viime kevättä. Strategiatyön varsinainen aloitus osui kuitenkin samalle viikolle kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joten se on värittänyt energiastrategian laatimista alusta asti ja tilanne heijastuu väistämättä strategian sisältöön. Yhtenä strategian tavoitteena on irrottaa Pirkanmaa venäläisestä tuontienergiasta ja esimerkiksi huolto- ja toimitusvarmuus ei välttämättä nousisi normaalitilanteessa samalla tavalla keskiöön.

9. Sanoit esityksessäsi, että mukana on yli 40 organisaatiota. Millä perusteella nämä on valittu mukaan?

Sidosryhmäyhteistyöhön on kutsuttu erilaisia energian tuotantoon, siirtoon, kuljetukseen, varastointiin ja kulutukseen liittyviä toimijoita sekä muita yrityksiä, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, järjestöjä ja luonnollisesti kaikki Pirkanmaan kunnat ja kaupungit. Energia-asiat koskettavat koko yhteiskuntaa ja jokainen näkökulma on tärkeä, joten kutsut on pyritty lähettämään mahdollisimman laajalti – eri organisaatiot ovat sitten tarttuneet tilaisuuteen omien mahdollisuuksiensa puitteissa, ja strategiatyöhön osallistuva joukko on muotoutunut sen mukaisesti.

10. Myös nuoria on ollut mukana, miten heidän näkemyksensä ovat erottuneet muista vastaajista?

Nuoret seuraavat aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua ja teknologian kehitystä, joten nuorten näkemykset ovat varsin samansuuntaisia asiantuntijoiden kanssa. Nuoret kantavat huolta energiajärjestelmän kestävyydestä yhteiskunnan sähköistyessä sekä energiamurroksen oikeudenmukaisuudesta eri puolilla maakuntaa. Nuorten vahvuutena on ennakkoluulottomuus ja kyky rohkeasti kyseenalaistaa vallitsevaa tilannetta, joten heidän näkökulmansa on korvaamaton osa kestävästi elinvoimaiseen tulevaisuuteen tähtäävää strategiatyötä.

Kuvat: Ville Kulmala, Pirkanmaan liitto

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 20.9.2022