Pk-yritysbarometri: Etelä-Karjalan pk-yritysten näkymät kohenivat, mutta jäävät yhä selvästi koko maata heikommiksi

Etelä-Karjalan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat parantuneet kevään 2026 pohjalukemista, mutta ovat edelleen selvästi koko maata heikommalla tasolla. Tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan alueen yritykset arvioivat sekä kannattavuuden, investointien että työllisyyden kehittyvän lähikuukausina koko maata vaimeammin, vaikka yleinen suhdannenäkymä ja kasvuhakuisuus ovatkin vahvistuneet.

Suhdannenäkymä koheni, mutta pysyy koko maata jäljessä

Etelä-Karjalan pk-yritysten yleistä suhdannenäkymää kuvaava saldoluku nousi kevään -25:stä syksyn -14:ään, eli parannusta tuli 11 saldolukupistettä. Koko maassa vastaava luku nousi 1:stä 10:een. Vaikka suunta on molemmilla myönteinen, Etelä-Karjalan taso on yhä 24 saldolukupistettä koko maata heikompi.

Yritysten kasvuhakuisuus on alueella vahvistunut selvästi koko maata nopeammin. Etelä-Karjalassa voimakkaasti kasvuhakuisten ja kasvuhakuisten yritysten yhteenlaskettu osuus nousi kevään lukemista lähes 5 prosenttiyksikköä. Koko maassa osuus sen sijaan laski. Samalla toimintansa lähiaikoina lopettavien yritysten osuus on alueella noussut kevään 3,2 prosentista syksyn 6,4 prosenttiin, koko maassa vastaava nousu oli 3,3 prosentista 5,1 prosenttiin.

– On hyvä uutinen, että Etelä-Karjalan yrittäjien usko tulevaan on vahvistunut ja yhä useampi yritys tähtää sitkeästi kasvuun. Emme voi silti tyytyä tähän, sillä ero koko maahan on yhä suuri, ja moni yritys harkitsee myös toiminnan lopettamista. Tarvitsemme lisää konkreettisia toimia, joilla käännämme koko maakunnan suunnan ylöspäin, Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen sanoo.

– Suomen itäraja on ollut täysin suljettuna joulukuusta 2023 alkaen, millä on ollut suuri vaikutus erityisesti matkailuun tukeutuneille kaupan ja palveluiden aloille, mutta myös tavaralogistiikkaan. Myös Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen sekä yleinen geopoliittinen epävakaus painavat pk-yritysten suhdannenäkymiä Etelä-Karjalassa, jatkaa Toropainen.

Kannattavuus heikkeni edelleen, investoinnit pysyivät pohjalukemissa

Kaikki tunnusluvut eivät ole kehittyneet myönteiseen suuntaan. Kannattavuuden saldoluku laski Etelä-Karjalassa kevään -19:stä syksyn -22:een, kun koko maassa luku heikkeni vain yhden pisteen verran. Investointien arvon saldoluku pysyi Etelä-Karjalassa muuttumattomana -21:ssä, koko maassa se nousi hieman. Myös innovaatioiden sekä tuotannon ja tuotteiden kehityksen näkymät heikkenivät alueella, -9:stä -12:een, kun koko maassa näkymä parani hieman. Henkilöstömäärän kehitysodotukset heikkenivät Etelä-Karjalassa selvästi, koko maassa luku pysyi lievästi positiivisena koko ajan.

– Kasvuhakuisuuden vahvistuminen on rohkaiseva merkki, mutta kannattavuuden ja investointien luvut kertovat karua kieltä yritysten arjesta. Moni yrittäjä pyörittää liiketoimintaa tiukalla marginaalilla eikä uskalla investoida ennen kuin kannattavuus paranee. Tarvitsemme lisää sparrausta, verkostoja ja rohkeutta tarttua kasvun mahdollisuuksiin, jotta usko muuttuu myös teoiksi, toteaa Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Sanna Lötjönen.

– Haasteista huolimatta alueella on nähtävissä myös myönteistä kehitystä. Maakuntaan kohdistuu paljon uusia investointisuunnitelmia muun muassa sähkö- ja energiatekniikkaan, vihreään siirtymään ja biotekniikkaan liittyen. Tällaisten investointien houkuttelu vahvistaa pidemmällä aikavälillä koko alueen elinvoimaa. Myös LUT-yliopisto vihreän siirtymän ja energiamurroksen edistäjänä vahvistaa Etelä-Karjalan veto- ja pitovoimaa yrityksille, jotka rakentavat kasvuaan kestävien ratkaisujen varaan, sanoo Toropainen.

Kasvanut rahoitustarve kohtaa varovaiset näkymät Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan pk-yritysten rahoitustarve on kasvanut, sillä 40 prosentilla yrityksistä on ollut viimeisen vuoden aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Rahoitusta hakeneista yrityksistä runsas viidennes on saanut rahoitusta. Vaikka rahoituskysyntä on kasvanut, rahoituksen saatavuus ei ole heikentynyt. Rahoitusta tarvinneista yrityksistä 18 prosenttia ei ole hakenut tai saanut rahoitusta, mikä on hieman vähemmän kuin keväällä ja koko maassa keskimäärin.

– Etelä-Karjalan tuloksissa kiinnostavaa on, että rahoitustarve on kasvanut samaan aikaan, kun yritysten näkymät ovat edelleen varovaiset. Kasvaneeseen rahoitustarpeeseen on kuitenkin pystytty vastaamaan hyvin. Tämä on tärkeää erityisesti tilanteessa, jossa yritykset arvioivat kannattavuuden ja investointien kehityksen heikkenevän ja investointipäätöksiä tehdään aiempaa harkitummin. Investointien toteutuminen on tärkeää alueen kilpailukyvyn ja tulevan kasvun kannalta, eikä rahoituksen tulisi muodostua niiden esteeksi. Finnvera on valmis mahdollistamaan alueen yritysten investointi- ja kasvuhankkeita täydentämällä rahoitusmarkkinoita yhdessä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa, sanoo Finnveran aluepäällikkö Mikko Kaminen.

Pk-yritysbarometrin julkaisevat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Syksyn 2026 kyselyyn vastasi noin 4 430 yritystä eri puolilta Suomea, kevään 2026 kyselyyn noin 4 390 yritystä. Syksyn vastausaika oli kesäkuun 2026 puolivälistä heinäkuun 2026 puoliväliin.

Lisätiedot:
Pasi Toropainen, toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Yrittäjät, pasi.toropainen@yrittajat.fi
Sanna Lötjönen, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan Yrittäjät sanna.lotjonen@yrittajat.fi
Mikko Kaminen, aluepäällikkö, Finnvera, mikko.kaminen@finnvera.fi