Raportti paljastaa: Joka kolmas yksinyrittäjä ansaitsee alle 2 000 euroa

Päätoimisista yksinyrittäjistä 34 prosenttia ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa bruttotulona, kertoo Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäbarometri. Osuus on merkittävä, koska Suomessa on noin 230 000 yksinyrittäjää.

Kun laskuihin mukaan otetaan osa-aikaisesti toimivat yksinyrittäjät, alle 2 000 euroa tienaavien osuus nousee 40 prosenttiin. Pienimmät tulot ovat kaupan alalla ja suurimmat teollisuudessa. 

– Yksinyrittäjien tulotaso on usein matala. Moni ei pysty siirtämään osaamistaan, asiantuntijuuttaan ja siten työnsä arvoa hintoihinsa tai toimeksiantoja ei ole riittävästi. Samalla on hyvä muistaa, että yksinyrittäjät ovat hyvin moninainen ryhmä. Osa ansaitsee vähän, mutta mukana on myös yrittäjiä, joiden tulotaso on korkea, Suomen Yrittäjien asiantuntija  Marianne Ruusunhelmi sanoo. 

– Moni myös tekee työtä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jolloin toimeentulo tulee useasta lähteestä. Tämä kuvastaa laajempaa työelämän muutosta, Ruusunhelmi jatkaa.

Yksinyrittäjien määrä Suomessa on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta tähän päivään. Yksinyrittäjistä 38 prosenttia on naisia ja 62 prosenttia miehiä.

Taloustutkimus toteutti barometrin kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa. Kyselyssä käytettiin avointa vastauslinkkiä, ja siihen vastasi 2 877 yksinyrittäjää. Kyselyä ei rajattu Suomen Yrittäjien jäsenistöön.

Töitä sairaana ja ilman lomia

Yksinyrittäjien lomien pitäminen eri tavoin. 19 prosenttia pitää maksimissaan viikon lomaa vuodessa, kun 22 prosenttia pitää yli 29 lomapäivää.

Yli puolet (59 prosenttia) yksinyrittäjistä kertoo kokeneensa jaksamishaasteita. 35 prosenttia heistä ei ole hakenut tähän apua. Yksi viidestä kertoo olleensa yli kymmenen päivää vuodessa sairaana töissä.

– Kysely osoittaa, että yksinyrittäjien turvaverkko on monella ohut. Apua saadaan useimmiten läheisiltä, yrittäjäkollegoilta tai julkiselta sektorilta. 

– Moni yksinyrittäjä kantaa arjessa vastuun yksin. Kun ei ole sijaista ja toimeentulo riippuu omasta tekemisestä, on korkea kynnys hidastaa tahtia tai jäädä sairauslomalle, Ruusunhelmi kertoo. 

Yksinyrittäjien suurimmat huolenaiheet ovat sairastuminen ja työkyky (56 prosenttia), toimeentulo (49 prosenttia) sekä talous- ja maailmantilanne (49 prosenttia).

Kasvuhalut maltillisia

Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on pääosin maltillista. Vain kahdeksan prosenttia tavoittelee voimakasta kasvua, mutta 40 prosenttia hakee maltillista kasvua. Eniten kasvuhalukkuutta on kaupassa ja palvelualalla. 

– Moni haluaa kehittää toimintaansa tilanteeseensa sopivalla tavalla ilman suuria riskejä. Kasvua haetaan erityisesti uusilla tuotteilla ja palveluilla sekä verkostoitumalla kumppaneiden kanssa.

– Yksinyrittäjälle on usein tärkeintä mahdollisuus tehdä työtä omilla ehdoilla ja toteuttaa omaa osaamistaan voimakkaan kasvun sijaan, Ruusunhelmi kertoo.

Kasvua rajoittavat erityisesti ajan puute ja se, että yritystoiminta on sidottu yhteen henkilöön. Molemmat syyt mainitsee 41 prosenttia vastaajista.

Työllistämisen korkeat kustannukset ovat keskeinen kasvun este noin 30 prosentille. Ensimmäinen työntekijä jää monella palkkaamatta kustannusten ja riskien vuoksi. 

– Yksinyrittäjillä ei ole työntekijöitä palkkalistoillaan, mutta he työllistävät muita verkostojensa kautta. Niiden, jotka haluavat palkata työntekijän, pitäisi pystyä tekemään se ilman kohtuuttomia riskejä. Siksi työllistämisen kynnystä pitää edelleen madaltaa, Ruusunhelmi toteaa.