Sikatilallinen pettyi S-ryhmän lihapäätökseen: ”Ei haluta etsiä kotimaista vaihtoehtoa”

S-ryhmän päätös korvata Atrian porsaan sisäfilee tanskalaisella lihalla on otettu tyrmistynein tuntein vastaan sikatilallisten keskuudessa.

Yli 20 vuotta sikatilallisena toiminut Paavo Sävilammi on yksi yllättyneistä. Hän luki asiasta ensimmäisen kerran Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä.

– Ei ole yllättävää, että S-ryhmä myy ulkomaista lihaa, mutta on kieltämättä erikoista, ettei S-ryhmällä ollut tarjota suomalaista vaihtoehtoa tanskalaisen lihan rinnalle, hän sanoo.

Sävilammi on yksi kolmesta osakkaasta, jotka vetävät Soimäen Laatusaparo Oy:tä Mikkelin seudulla. Hän toimii yrityksen toimitusjohtajana.

S-ryhmä on korvannut Atrian porsaanlihatuotteen omalla Coop-tuotemerkin tuotteella. Sen liha on peräisin Tanskasta.

Eroja lihan turvallisuudessa

Sävilammi pitää S-ryhmän päätöstä esimerkkinä siitä, millaista kaupan toiminta voi huonoimmillaan olla.

– Epäilen, että vastaavanlaista toimintaa on pienemmässä mittakaavassa ollut aina. Koen tämän epäoikeudenmukaisena jo senkin takia, ettei haluta etsiä kotimaista ja parempaa vaihtoehtoa. Tämä on esimerkki siitä, miten kauppa pystyy käyttämään omaa asemaansa hyödykseen. Pahimmillaan se voi käyttää sitä väärin.

Turvallisuudella yrittäjä viittaa kotimaisen sianlihan laatuun ja muun muassa siihen, ettei siinä ole salmonellaa. Tanskassa salmonellatapauksia on havaittu ja lisäksi sikojen häntiä typistetään. Tämäkin on Suomessa kielletty.

– Eläinten hyvinvointilainsäädäntö on Suomessa hyvin tiukka verrattuna tanskalaiseen. Antibiootteja käytetään selvästi vähemmän.

Kannattavuus tiukoilla

Sävilammi ei myy lihaa Atrialle, mutta tuntee tilallisten tuskan. Viimeisin uutinen on vain yksi tekijä lisää lihantuottajien ahdingossa.

– S-ryhmä on osuuskunta, jolla on yli pari miljoonaa asiakasomistajaa. Sillä on iso vastuu, mitä tulee tavaran hankintaan. S-ryhmällä on varmasti muitakin arvoja kuin pelkästään hinta, mutta ainakin tässä tapauksessa muut asiat ovat jääneet taka-alalle ja hinta on ollut se tärkein. Silti tanskalaista lihaa myydään vain hiukan suomalaista halvempaan hintaan.

Sikatalouden kannattavuus on yrittäjän mukaan heikentynyt huomattavasti muutaman viime vuoden aikana. Suurta parannusta ei ole luvassa, sillä etenkin tuotantokustannukset rasittavat tilallisia. Yksi merkittävä kustannustekijä on korkea elintarviketurvallisuus.

– Salmonellavapaus aiheuttaa sikataloudelle miljoonien eurojen kustannukset. On valitettavaa, että tällä työllä ei ole mitään merkitystä, Sävilammi sanoo. Hän on huolissaan siitä, löytyykö alalle uusia yrittäjiä, jotka ovat valmiita tekemään investointeja.

Viime vuonna 14 prosenttia suomalaisista sikatiloista lopetti.