Suomessa on huutava pula metsureista – Pohjalainen yritys tuo 130 työntekijää Aasiasta, kun kotimaisia osaajia ei löydy

Metsäpalvelualalla toimiva sieviläinen Holsti Forest on yksi esimerkki metsäalan pahenevasta työvoimapulasta. Yritys tuo tänä vuonna Suomeen 130 ulkomaalaista työntekijää, koska suomalaisia metsureita ei löydy läheskään tarvittavaa määrää.

Holsti Forest tuo työntekijöitä lähinnä Thaimaasta, Marokosta ja Nepalista.

– Olemme todenneet nämä maat potentiaalisimmiksi. Meillä on ollut kyseisiin maihin olemassa olevat yhteistyöverkostot, Holsti Forestin erikoisasiantuntija Mikko Saari kertoo.

Yritys perustettiin vuonna 2022 aiemman metsäkoneliiketoiminnan kehittämiseksi. Sen jälkeen metsäalan töiden määrä on kasvanut merkittävästi, sillä yritys on pärjännyt hyvin kilpailutuksissa. Samaan aikaan rekrytoinnin tarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Toissa vuonna yritys palkkasi vain 17 ulkomaalaista.

– Meillä on ollut jatkuvasti avoimia metsurin paikkoja haettavana. Olemme ottaneet käytännössä kaikki ammattilaiset, jotka ovat hakeneet ja suostuneet muuttamaan Pohjanmaalle, Saari sanoo.

Kokeneet metsurit poistuvat eläkkeelle

Työntekijöiden heikon saatavuuden syyt ovat osin hämärän peitossa. Saaren mukaan osasyynä on työn kausiluonteisuus ja se, että työn perässä on usein vaihdettava sijaintia. Holstin urakat ovat Keski-Suomessa, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Lapissa.

– Töitä on enintään yhdeksäksi kuukaudeksi vuodessa. Se tarkoittaa, että työntekijän pitäisi keksiä kolmeksi kuukaudeksi jotain muuta hommaa. Yhtälö voi olla hankala esimerkiksi asuntolainan ottamisen kannalta.

Tarjolla olevan kotimaisen työvoiman vähenemisen taustalla on ikääntyminen, sillä moni pitkään alalla ollut metsuri on eläköitynyt, eikä nuoria ole saatavissa samalla mitoin tilalle. Osa nuorista tulee kokeilemaan alaa, mutta ei syystä tai toisesta ei jää töihin.

– Metsurin työ on fyysisesti raskasta ja täysin eri luontoista kuin toimistotyö. Siirtymä toimistohommista metsähommiin on varsin hurja. Se on todennäköisesti yksi tekijä, Saari aprikoi.

”Teemme ammattimetsureita muutamassa kuukaudessa”

Holsti Forest maksaa kaikille töihin tuleville metsureille työehtosopimuksen mukaista palkkaa, joka vaihtelee 2300-3000 euron välillä. Esimerkiksi Nepalissa keskimääräinen vuosiansio on noin 1200 dollaria eli runsaat 1100 euroa.

– Nepalilaiselle metsurille on valtavan motivoivaa, että hän tienaa Suomessa yhtä paljon kuin suomalainen metsuri.

Yritys järjestää työntekijöille majoituksen. Muun elämisen he kustantavat samaan tapaan kuin suomalainenkin työntekijä.

”Kun nepalilainen tienaa Suomessa lähes 3000 euroa kuukaudessa, se on heille valtava motivoiva tekijä.”

Mikko Saari, Holsti Forest

Yritys kouluttaa ulkomailta tulevat työntekijät itse.

– Jo viikon koulutuksella he pystyvät tekemään perusasioita. Palkkaamme henkilöitä, joilla on potentiaalia metsureiksi. Teemme heistä ammattimetsureita muutamassa kuukaudessa, Saari kertoo.

Haasteet ulkomaalaisten kohdalla tulevat useimmiten muista asioista kuin työnteosta. Kulttuurierot ovat isoja ja kielimuuri ei helpota arkea.

– Kun eri kulttuureista tulevia ihmisiä laitetaan saman katon alle majoitukseen, voi tulla haastavia tilanteita. Lähinnä kyse on viestinnällisistä haasteista sen suhteen, miten saamme ohjeistuksen perille töiden osalta, kun kirjainjärjestelmäkin on erilainen. Eri kulttuurista tuleva voi tulkita eleitäkin väärin. Metsäalalla palaute on annettu perinteisesti hyvin suoraan, mutta eri kulttuurista tulevan kanssa se voi vaikeuttaa yhteistyötä.

Haasteita lupaprosessista

Mikko Saaren mukaan Holsti Forest on törmännyt Suomen hitaaseen lupaprosessiin erityisesti kausityölupien kanssa.

– Prosessi on todella vaikea yrityksen näkökulmasta. Hakemuskäsittely voi venyä, mikä aiheuttaa meille kovan viestinnällisen paineen työntekijälle päin. Käytännössä käsittelyajat venyvät yli kolmeen kuukauteen. Kaikki yli sata työntekijää on haastateltava verkon kautta ja helmikuussa pitäisi jo tehdä paperityöt valmiiksi, jotta saamme työntekijän kesäksi.

Saaren mukaan Suomessa ei ole edelleenkään ymmärretty maan vetovoimaa ja maabrändin vahvuutta.

– Moni kausityöntekijä haluaisi jäädä Suomeen. Yrityksenä koemme, että olisi tyhmää lähettää ihminen kotimaahansa odottamaan seuraavaa työrupeamaa ja lennättää hänet sitten takaisin.  Olisi kaikkien etu, että he pystyisivät jatkamaan työuraansa Suomessa.