Suomussalmi ja Paltamo näyttävät suuntaa kunta-yritysyhteistyössä Kainuussa 

Yrittäjien Kuntabarometri kuvaa yrittäjien kokemuksia kuntien yritysilmapiiristä, päätöksenteosta ja yhteistyöstä yritysten kanssa. Vuoden 2026 kuntabarometrissa kuntakohtaiset tulokset saatiin viidestä Kainuun kunnasta. Tuloksissa erityisesti Suomussalmi ja Paltamo erottuvat edukseen ja ylittivät useilla osa-alueilla valtakunnallisen keskiarvon samankokoisissa kunnissa. 

Kuntabarometri kertoo tämän hetken tilanteen lisäksi myös siitä, millaisena yrittäjät kokevat kunnan suunnan ja yhteistyön kehittymisen. 

– Kuntabarometri tehdään joka toinen vuosi, ja siinä ajassa ehtii tapahtua paljon. Päättäjiä ja viranhaltijoita vaihtuu, toimintatavat kehittyvät ja kunnissa tehdään uusia linjauksia. Siksi tulokset kertovat ennen kaikkea yrittäjien kokemuksesta siitä, miten kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä on viime vuosina johdettu ja kehitetty, toteaa Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Mari Möttönen. 

Suomussalmella ja Paltamossa yhteistyö näkyy yrittäjien kokemuksissa 

Suomussalmella yrittäjät kokevat tilanteen kehittyneen selvästi parempaan suuntaan erityisesti yrittäjyyden arvostuksessa. Myös päätöksenteon yrityslähtöisyys näkyy yrittäjien kokemuksissa, ja elinkeinopolitiikan aseman kunnassa koetaan olevan pääosin hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Erona muihin Kainuun kuntiin Suomussalmi saa myös valtavasti kiitosta yritysten tukemisessa ulkomaisen työvoiman saatavuuden sekä kotoutumispalveluiden suhteen.  

Suomussalmen positiivinen kehitys näkyy myös valtakunnallisessa sijoituksessa, sillä kunta nousi pienten kuntien kategoriassa kahdessa vuodessa sijalta 128 sijalle 73. 

Paltamossa yrittäjät kiittelevät päätöksenteon yrityslähtöisyyttä ja varsinkin lupa-asioiden käsittely sekä kaavoitukseen liittyvä päätöksenteko koetaan erittäin yrittäjäystävälliseksi ja ero muihin Kainuun kuntiin on huomattava. Kainuun Yrittäjät valitsi Paltamon vuoden 2025 elinvoimakunnaksi, ja yrittäjien kokemuksissa näkyy monella osa-alueella edelleen vahva luottamus kunnan ja yrittäjien väliseen yhteistyöhön.  

– Sekä Suomussalmella että Paltamossa on onnistuttu poikkeuksellisen hyvin myös kunnan ja yrittäjien välisessä yhteistyössä sekä siinä, että yritykset otetaan huomioon jo päätösten valmisteluvaiheessa. Jos yrittäjät kokevat saavansa tietoa ajoissa ja pääsevänsä mukaan keskusteluun, rakentuu myös luottamus aivan eri tavalla, Möttönen sanoo. 

– Suomussalmella näkyy myös se, että yrittäjät osallistuvat aktiivisesti keskusteluun ja tuovat näkemyksiään esiin. Kun vuoropuhelu on avointa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti, mukana on luonnollisesti myös erilaisia näkemyksiä. Paltamossa taas näkyy, että yrittäjäyhteistyötä on onnistuttu rakentamaan johdonmukaisesti pitkän ajan aikana, Möttönen toteaa. 

Kuhmossa uusi elinvoimalupaus 

Kuhmossa yrittäjien arviot näyttävät pysyneen monilta osin melko tasaisina, mutta myös positiivista kehitystä näkyy usealla osa-alueella. Yrittäjät kokevat aiempaa useammin, että kunnan yhteydenpito yrityksiin on kehittynyt parempaan suuntaan, ja lähes puolet vastaajista arvioi kunnan yrityspalvelut hyviksi tai erittäin hyviksi. Lisäksi kunta saa yrittäjiltä kiitosta toimista, joilla edistetään työvoiman saatavuutta yrityksiin. 

Elinkeinopolitiikan asemassa nähdään kuitenkin edelleen parantamisen varaa, ja moni yrittäjä kokee, että yrittäjyyden arvostuksessa on menty huonompaan suuntaan sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden osalta. 

– Kunnassa tehtiin kuitenkin vastikään yrittäjien ja kunnan välinen elinvoimalupaus, ja sen odotetaan vahvistavan yhteistyötä ja yritysmyönteistä päätöksentekoa tulevina vuosina. Toivomme, että myös muissa kunnissa tehdään elinvoimalupauksia. Ne auttavat tuomaan yritysvaikutusten arvioinnin osaksi arjen päätöksentekoa ja vahvistavat vuoropuhelua yrittäjien kanssa, sanoo Möttönen. 

Hyrynsalmella yrittäjät kaipaavat vahvempaa yhteistyötä 

Hyrynsalmi nousi nyt ensimmäistä kertaa mukaan kuntakohtaisiin tuloksiin riittävän vastaajamäärän ansiosta. Jo tämä kertoo siitä, että yrittäjillä on halu osallistua keskusteluun ja kehittää yhteistyötä kunnan kanssa.  
 
Tulokset jäivät kuitenkin monilla osa-alueilla alhaisiksi. Erityisesti päätöksenteon yrityslähtöisyys, yhteydenpito yrityksiin sekä elinkeinopolitiikan asema kunnassa saivat yrittäjiltä kriittisiä arvioita. 

– Hyrynsalmella suunta voi tästä olla vain ylöspäin. Nyt on hyvä hetki lähteä rakentamaan tiiviimpää yhteistyötä yrittäjien kanssa. Erityisesti vuoropuheluun, viestintään ja yritysten osallistamiseen päätöksenteossa kannattaa panostaa. Myös elinvoimalupaus voisi olla kunnalle hyvä työkalu yhteistyön vahvistamiseen, Möttönen toteaa.

Kajaanissa yrittäjät tunnistavat elinvoimatyön, mutta kaipaavat enemmän avoimuutta 

Kajaanissa tehdään parhaillaan paljon kunnianhimoista elinvoimatyötä, ja yrittäjät tunnistavat myös positiivista kehitystä. Merkittävä osa kyselyyn vastanneista yrittäjistä kokee kaupungin elinkeinopolitiikan kehittyneen viime vuosina parempaan suuntaan. Myönteistä kehitystä näkyy myös yrityspalveluissa ja tiedonsaannissa yrityspalveluista. 

– Datakeskusekosysteemin kehittäminen on iso mahdollisuus koko alueelle ja se tuo uusia mahdollisuuksia myös paikallisille pk-yrityksille. Lisäksi yrittäjiä on osallistettu hyvin esimerkiksi kaupungin elinvoimaohjelman valmistelussa, ja yrityspalveluja on viime vuosina vahvistettu. Business Konttori on tästä hyvä esimerkki, Möttönen kiittelee. 

Samaan aikaan kyselyssä näkyy kuitenkin myös yrittäjien huoli siitä, miten yritysten näkökulmat näkyvät kaupungin arjessa ja päätöksenteossa. Kajaanissa kyselyyn vastanneet yrittäjät kokevat, että yrittäjyyden arvostuksessa sekä päätöksenteon avoimuudessa olisi edelleen parannettavaa. Myös kokemus päätöksenteon tehokkuudesta yritysten näkökulmasta nousi esiin kehittämiskohteena. 

– Tuloksissa näkyy hyvin se, että isot strategiset avaukset tunnistetaan ja niitä pidetään tärkeinä. Samalla kuitenkin huomataan, että vuoropuhelun ja viestinnän kehittämiselle on edelleen tarvetta. Vaikka asioita tehtäisiin oikein, niiden pitää myös näkyä yrittäjille. Suuremmassa kaupungissa vuorovaikutus on luonnollisesti haastavampaa kuin pienemmissä kunnissa, mutta lopulta kyse on myös siitä, kokevatko yrittäjät, että yritykset – myös ne pienet arjen yritykset – nähdään aidosti tärkeänä osana kaupungin tulevaisuutta. 

Kuntien hankinnat edelleen murheenkryyni

Kuntabarometrin tulokset osoittavat myös yhteisiä kehittämiskohteita koko Kainuun tasolla. Erityisesti kuntien hankinnat nousivat jälleen yrittäjiltä saadussa palautteessa esiin haasteena. Sama viesti näkyy myös valtakunnallisissa tuloksissa.

– Hankinnat ovat edelleen murheenkryyni niin Kainuussa kuin koko maassa. Kunnissa tarvitaan entistä avoimempaa markkinavuoropuhelua sekä rohkeutta rakentaa hankintoja niin, että myös paikallisilla pk-yrityksillä on todellinen mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Jokainen euro, joka saadaan jäämään alueelle, vahvistaa paikallisia yrityksiä, työpaikkoja ja kuntien verotuloja.

Kyselyssä näkyy kuitenkin myös positiivista kehitystä. Suomussalmella, Paltamossa ja Kuhmossa yli kolmasosa yrittäjistä kokee, että kuntien tiedottaminen ja yritysten kutsuminen mukaan hankintojen markkinavuoropuheluun on kehittynyt parempaan suuntaan.

– Usein jo avoin keskustelu yritysten kanssa ennen kilpailutuksia auttaa rakentamaan parempia hankintoja ja tarjouspyyntöjä. Se hyödyttää sekä yrityksiä että kuntia, ja parhaimmillaan myös säästää julkisia varoja, Möttönen summaa.

Kuntabarometri tarjoaa kunnille tärkeää palautetta 

Kainuun Yrittäjien mukaan kuntabarometriä kannattaa tarkastella ennen kaikkea mahdollisuutena kuulla yrittäjien näkemyksiä kunnan toiminnasta ja yhteistyön kehittämisestä. 

– Kuntabarometria ei kannata nähdä vain kritiikkinä, vaan eritoten mahdollisuutena vahvistaa kuntien ja yrittäjien välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Yritykset ovat kaikille kunnille tärkeä osa elinvoimaa, työpaikkoja ja tulevaisuutta, Möttönen sanoo. 

****************************************************************************** 

Suomen Yrittäjät toteutti kyselyn keväällä 2026. Kuntakohtaiset raportit julkaistiin niistä kunnista, joissa vastaajamäärä ylitti raportointirajan. Kainuusta kyselyyn vastasi yhteensä 126 yrittäjää. 

https://survey.taloustutkimus.fi/dashboard/yrittajat_kuntabarometri/