YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Tekoälyekspertti varoittaa valeuutisten määrän lisääntymisestä
– Tulemme näkemään ennennäkemättömän määrän valeuutisia ja disinformaatiota, Harri Kotamo sanoi valtakunnallisten yrittäjäpäivien lavalla perjantaina. Kuva: Jarno Kylmänen/Glad Media

Tekoälyasiantuntija varoittaa: ”Tulossa historiallinen valeuutisten aalto”

Asiantuntijoiden mukaan ensi vuonna käytävät kolmet vaalit voivat lisätä tekoälyn hyödyntämistä arveluttaviin tarkoituksiin.

– Kriittinen lukutaito kannattaa nyt kaivaa esille.

Valtakunnallisten yrittäjäpäivien lavalla perjantaina puhunut, tekoälyteknologiaan keskittyvän HeadAI Oy:n perustaja Harri Kotamo kehotti suomalaisia varautumaan ensi vuoteen.

– Tulemme näkemään ennennäkemättömän määrän valeuutisia ja disinformaatiota, Kotamo varoitti viitaten ensi vuonna järjestettäviin isoihin vaaleihin.

Ensi vuonna presidentinvaalit järjestetään Suomessa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi luvassa ovat europarlamenttivaalit.

Tietokirjalija Petteri Järvinen pitää mahdollisena, että Kotamon ennustus käy toteen.

– Vaalihäirinnällä on peloteltu kaikkien vaalien alla, mutta Suomen oloissa mitään vakavaa ei ole tapahtunut. On toki mahdollista, että tekoäly valjastetaan vääriin tarkoituksiin siten, että joku alkaa suoltaa valheellisia twiittejä ja käydä valheellista keskustelua somessa. En olisi kuitenkaan kovin huolissani, koska ihmiset ovat tehneet samaa tähänkin asti. Määrää tärkeämpää on laatu, ja siinä ihmiset ovat vielä parempia.

Järvinen kirjoitti äskettäin Tekoäly ja minä -kirjan, jossa pohditaan myös tekoälyn riskejä. Jonkinlaisena vaarana hän pitää niin sanottuja syväväärennettyjä videoita, joissa tunnettujen poliitikkojen kasvoilla voidaan välittää millaista informaatiota tahansa.

”Euroopassa pitää herätä”

Yrittäjäpäivillä Kotamo muistutti kuulijoita myös siitä, miten merkittävä asema amerikkalaisilla tekoälyjäteillä tällä hetkellä on verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihin.

Tällä hetkellä tekoälybisnestä hallitsee viisi amerikkalaista yritystä: OpenAI, Microsoft, Meta, Amazon ja Google.

– Se joka hallitsee nyt, hallitsee tulevaisuutta. Tähän Euroopassa pitää herätä. Meillä Euroopassa ei ole yhtäkään isoa tekoälyfirmaa.

– Olemme järjettömällä takamatkalla.

Kotamon mukaan eurooppalaiset ovat vaikeassa tilanteessa, koska amerikkalaiset jätit haluavat pitää markkinan itsellään.

– Pohjoismaissa on paljon tekoäly-yrityksiä, jotka toimivat eettisin periaattein eli kunnioittavat sopimuksia ja tarjoavat käyttäjille oikeuden jakamaansa dataan. Käyttämällä viiden ison amerikkalaisen yrityksen tekoälyä siirrämme kaiken datan kyseenalaistamatta Yhdysvaltoihin. Siellä data on amerikkalaisen lainsäädännön alla.

Järvinen: EU-lainsäädännöllä merkittävä vaikutus

Petteri Järvisen mukaan merkittävien kielimallien amerikkalaiset kehittäjät ovat todennäköisesti jatkossakin merkittävässä asemassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei suomalaisilla tai pohjoismaalaisilla yrityksillä olisi sanaansa sanottavana.

– Suomessa kehitetään parhaillaan kotimaisia kielimalleja, jotka pystyvät kommunikoimaan paremmin suomeksi. Tällaiset kielimallit voivat toimia hyvin kapealla alalla kuten yksittäisen yrityksen tai julkishallinnon asialla.

Petteri Järvinen ja tekoäly
Tietokirjailija Petteri Järvinen.

Merkittävänä kysymysmerkkinä Järvinen pitää EU-sääntelyä, joka määrittelee muun muassa sen, miten kielimalleja mahdollisesti rajoitetaan.

– Huonoimmassa tapauksessa lainsäädännöllä rajoitetaan eurooppalaisten tekoäly-yritysten kilpailukykyä. GDPR:n piti toimia niin, että se lisää kuluttajien luottamusta, mutta se ei ole toiminut ollenkaan niin. Somejätit maksavat isoja sakkoja ja porskuttavat samaan malliin.

ChatGPT ei ole hakukone

ChatGPT:n ja Googlen Bard-kielimallin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Järvinen muistuttaa, ettei kielimalli ole hakukone. Kielimalli saattaa antaa väärää tietoa, koska esimerkiksi ChatGPT:n ilmaisen version älykkyys loppuu vuoteen 2021.

Järvinen muistuttaa, että kielimallien käyttämisen vastuu on niiden käyttäjällä.

– Jos kielimallille syötetään aineistoa, jossa on henkilötietoja, on toki se riski, että nämä tiedot näkyvät jollekin muulle jossain toisessa yhteydessä. Sama riski on esimerkiksi yrityksen liikesalaisuuksissa.

ChatGPT:n nelosversiossa käyttäjä voi rajata tiedot niin, että dataa ei päädy yrityksen ulkopuolelle. 

Kielimallin vastaukset kannattaa Järvisen mukaan aina tarkistaa, mutta käytännössä tilanne voi olla toinen.

– Kun on kiire, välinpitämättömyys lisääntyy. Siinä tulee helposti sokeaksi. Kukaan ei pysty tarkistamaan kaikkea. Tulemme varmasti näkemään isojakin mokia tekoälyn hyödyntämisessä.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Pauli Reinikainen