Tiesitkö, että tämän legendaarisen salmiakin valmistaa yksi mies? Yrittäjä kertoo vaikeista ajoista: ”Purraan vähän kovempaa kiinni pastilliin”

– Olemme varmaan ainoa yritys maailmassa, jonka koko liikevaihto tulee salmiakista.

Yksinyrittäjä Jari Simolan, 53, nimi on monelle vieras, mutta hänen yrityksensä tuote ei. Oy Haganol Ab valmistaa Apteekin salmiakkia Hollolassa samalla reseptillä kuin millä sitä on aina valmistettu.

Syksyllä Haganol täyttää 75 vuotta. Simola on pyörittänyt yritystä vuodesta 2002, jolloin hän osti sen edellisiltä omistajilta yhtiökumppaninsa kanssa. Alun perin yrityksen on perustanut Kollianderin kemistipariskunta, joka myös kehitti salmiakkireseptin.

Simolalla on autoasentajan ammattikoulututkinto, minkä lisäksi hän on tehnyt ”kaikenlaista”. Aikanaan hän oli töissä Suomen Tivolissa.

– Baarivaunun yrittäjä kysyi, lähdetkö hänelle töihin, jos hän ostaa salmiakkitehtaan. Oltiin pikkupoikana tongittu Pandan tehtaan roskiksia sen toivossa, että löydän sieltä karkkia. Kuvittelin, että salmiakkitehdas on vähintään samankokoinen. Jostain syystä vastasin, että en lähde töihin mutta lähden osakkaaksi. En vieläkään osaa sanoa, mistä se vastaus oikein tuli.

Asia eteni ja rahoitus varmistui samana päivänä, kun terroristit iskivät World Trade Centerin torneihin New Yorkissa.

– Se päivä jäi mieleen, Simola sanoo.

Hän muutti Lahteen, missä salmiakkitehtaan tilat tuolloin sijaitsivat. Vanha omistaja opetti ja ohjasi uusia yrittäjiä. Parhaansa mukaan. Toiminnan käynnistäminen oli helppoa, koska tilat ja laitteet olivat valmiina.

”Nuoremmilla kuluttajille ei ole välttämättä niin paljon asiaa apteekkiin. Enää ei ole sellaista, että mennään mummon kanssa apteekkiin ja saadaan palkinnoksi salmiakkia.”

Jari Simola, yksinyrittäjä

Salmiakkijauhetta jäätelöihin

Nykyisin Apteekin salmiakkia valmistetaan Hollolan Salpakankaalla noin 300 neliön tiloissa. Simola on sinnitellyt, vaikka takana on vaikeita vuosia. Nykyisin tehtaalta valmistuu joitakin satoja tuhansia salmiakkirasioita, 50 000–100 000 pussia salmiakkijauhetta ja 5 000–10 000 mikseripakkausta. Jauhoa ostetaan muun muassa ripoteltavaksi jäätelön päälle ja miksereitä käytetään ruuanlaitossa ja leivonnassa. Niitä ostavat myös pienet jäätelövalmistajat ja ravintolat.

Apteekin salmiakin ”kivijalka” on edelleen apteekkimyynti, vaikka Simola yrittää tehdä kaikkensa saadakseen tuotteet myös päivittäistavarakauppoihin.

– Nuoremmilla kuluttajilla ei ole välttämättä niin paljon asiaa apteekkiin. Enää ei ole sellaista, että mennään mummon kanssa apteekkiin ja saadaan palkinnoksi salmiakkia.

Apteekin salmiakki on Haganolille rekisteröity tavaramerkki. Simolan mukaan rekisteröinti oli aikanaan pakko tehdä, koska markkinoille alkoi tulla saman näköisiä tuotteita, joita myytiin Apteekin salmiakkina.

– Kun ne eivät vastanneet meidän tekemän tuotteen makua, saimme valituksia.

Hollan terveysviranomaiset kävivät Haganolin tehtaalla sinetöimässä tuotteet ja asetti ne myyntikieltoon sen jälkeen, kun Ruokavirasto oli saanut EU:sta tiedon mahdollisesta liiasta matriinipitoisuudesta. 

Matriinikriisi otti koville

Haganolin pahin kriisi koettiin muutama vuosi sitten, kun salmiakin valmistukseen käytetyssä lakritsissa havaittiin liikaa matriinia.

Matriini on kasvien oma hyönteistorjunta-aine, jota kehittyy niihin luontaisesti. Lakritsikasvissa itsessään kyseistä ainetta ei ole.

– EU on säätänyt matriinin torjunta-aineluetteloon 0,01 milligramman raja-arvolla per kilo. Se on pienin mahdollinen arvo, joka voidaan todeta millään mittausmenetelmällä, Simola selvittää.

Hollolan terveysviranomaiset kävivät Haganolin tehtaalla sinetöimässä tuotteet ja asettivat ne myyntikieltoon sen jälkeen, kun Ruokavirasto oli saanut EU:sta tiedon mahdollisesta liiasta matriinipitoisuudesta. 

– Koko maanosasta ei löytynyt lakritsia, jossa matriinia ei olisi, koska aine päätyy lakritsiin samassa maaperässä kasvavasta toisesta kasvista, yrittäjä kertoo.

Matriinia ei ole todettu EU-tasolla terveydelle haitalliseksi aineeksi, mutta ei myöskään vaarattomaksi. Se on rajoitettujen torjunta-aineiden listalla varmuuden vuoksi. Jos elintarvikkeesta löytyy vähääkään matriinia, sen valmistajalla on varovaisuusperiaatteen vuoksi velvollisuus vetää tuote pois markkinoilta.

Haganolin tehdas oli suljettuna vuoden päivät. Lopulta Ruokavirasto päätti, ettei se tutki matriisipitoisuuksia, ellei sille tehdä ilmiantoa niistä erikseen.

– Kaikki kilpailijat käyttivät matriinia sisältävää lakritsia, mutta me emme. Viranomaiset ilmeisesti päättivät, että seurauksena on liian iso taloudellinen tappio, jos kaikki lakritsia käyttävät firmat laitetaan kiinni, Simola jatkaa.

Pian teollisuudessa alettiin toden teolla etsiä raaka-ainetta, jossa torjunta-ainejäämiä ei olisi. Kun vaihtoehtoinen raaka-aine löytyi, hinta pomppasi lähes kaksinkertaiseksi.

Sittemmin kaikki alan yritykset Suomessa ovat siirtyneet käyttämään matriinitonta lakritsia.

– Samaan aikaan koko muu Eurooppa käyttää samaa vanhaa lakritsia, jossa matriinia voi olla. Esimerkiksi Hollanti teki maakohtaisen muutoksen, jonka mukaan matriinin raja voi olla korkeampi, Simola sanoo.

Sophora-sukuisten kasvien osia saattaa päätyä sadonkorjuussa lakritsin sekaan vahingossa, sillä lakritsijuuri ja Sophora-kasvit muistuttavat toisiaan. Tällä hetkellä pitoisuuksia ei valvota.

– Tullin piti ottaa käyttöön laboratorio, jossa tuotteita mitattaisiin satunnaisesti, mutta ilmeisesti se tulee liian kalliiksi, yrittäjä jatkaa.

Haganolin myyntikieltoon määrätyt tuotteet määrättiin lopulta hävitettäviksi. Simolan mukaan tappio nousi yli 100 000 euroon.

Tällä hetkellä Simola tekee kaiken yksin. Normaali työviikko alkaa maanantaina taikinan tekemisellä. Sen annetaan kuivaa uunissa 1–2 päivää.

Kaikki työvaiheet omin käsin

Simolan mukaan syitä hanskojen tiskiin lyömiselle olisi ollut viime vuosina useita, mutta hän on tehnyt lupauksen, jota ei aio rikkoa.

– Olen luvannut jättää tämän brändin tyttärelleni perintönä. Se on pitänyt minut kiinni tässä työssä. Periksi ei todellakaan anneta, vaan purraan vähän kovempaa kiinni pastilliin. Olen jo niin vanha, että jos joudun töitä hakemaan, en varmaankaan kelpaa kenellekään. Minulla on kova halu ja usko siihen, että saisin tehdä töitä tässä vielä jonkun aikaa. Halua on myös siihen, että pystyisin työllistämään muutaman henkilön.

Tällä hetkellä Simola tekee kaiken yksin. Normaali työviikko alkaa maanantaina taikinan tekemisellä. Sen annetaan kuivaa uunissa 1–2 päivää.

– Sitten levitän taikinan jyvämuotoon ja kuivaan sitä lisää. Sen jälkeen värjätään, pakataan ja rasioidaan, hän kertoo.

Apteekin salmiakin resepti oli aikanaan mullistava, sillä sen kehittäjän halusivat valmistaa makeiset ilman arabikumia tai liivatetta, joita käytettiin ennen yleisesti.