YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Tuoko volokopteri paketin perille jo viiden vuoden kuluttua? Nämä innovaatiot mullistavat nyt tavaraliikennettä
Jos logistiikka-alalla investoi uuteen teknologiaan tänään, vuoden kuluttua se voi olla jo vanhentunutta. Niin radikaali on se vastuullisuuden murros, joka tavarakuljetuksissa nyt jyllää. Pitkäaikaiset yhteistyökumppanit, DB Schenkerin Suomen toimitusjohtaja Petteri Nurmi ja Nesteen yritysasiakasmyynnistä vastaava johtaja Joni Pihlström, listasivat neljä trendiä, jotka määrittävät tavarakuljetusten tulevaisuutta.
Kaupallinen yhteistyö: Neste
Haluatko lukea koko blogikirjoituksen? Voit lukea sen täältä.
1. Älykkäät innovaatiot mullistavat logistiikkaa
Milloin pakettilähetykset saapuvat suomalaisten takapihoille ilmojen halki “pakettidroneilla” eli volokoptereilla? Ajavatko rekat ilman kuskeja vielä tällä vuosikymmenellä?
Logistiikka-ala kuhisee jännittäviä innovaatioita, joiden kaupallistamisen tarkkoja vuosilukuja ei tiedä vielä kukaan. Esimerkiksi volokopterin tulevaisuus on kiinni paitsi teknologisesta kehityksestä ja kuluttajakäyttäytymisestä, myös siitä, miten lainsäädäntö suhtautuu tavaroita taivaalla lennättäviin drone-takseihin.
Varmaa on kuitenkin, että vuoteen 2030 mennessä digitalisaatio, automaatio ja fossiilisten polttoaineiden hylkääminen ovat mullistaneet tavarakuljetukset.
Vielä viiden vuoden kuluttua rekat eivät aja ilman kuskeja, mutta niissä on uusia apuvälineitä, jotka ohjaavat hetkittäin yksittäisiä rekkoja ja kokonaisia rekkaletkoja. Reitit suunnittelee keinoäly, joka osaa optimoida nopeuden ja ilmastoystävällisyyden ihmistä paremmin.
2. Pandemia synnyttää myös ratkaisuja
Kun tarkastellaan koronapandemian pitkän aikavälin talousvaikutuksia, on selvää, että tavarakuljetusten ala on ollut kriisin suurimpia hyötyjiä.
Pandemian seurauksena ihmiset tilaavat paketteja enemmän kuin koskaan ennen. Samalla ne halutaan nopeammin, luotettavammin ja ilmastoystävällisemmin kuin koskaan ennen.
Vaikka korona aikanaan selätetään, muutos kuluttajakäyttäytymisessä pysyy. Logistiikka-alalla erityisesti kuluttajapuoli on kuumentunut, kun pakettitoimituksia ja kotiinkuljetuksia tehdään historiallisen paljon. Samalla valta on siirtynyt asiakkaalle, joka painaa ”tilaa”-nappia kotona puhelimella ja valitsee monista kuljetuspalveluista mieluisimman.
Yksittäisen tilaajan toiveena on jatkuvasti kasvava läpinäkyvyys. Tulevaisuudessa ei enää riitä, että näkee paketin lähteneen terminaalista, vaan kuluttajat haluavat seurata kuljetusrekkaa moottoritiellä reaaliajassa.
Parin viime vuoden aikana olemme nähneet myös, miten yksittäiset verkko-ostajat ovat heränneet tavarakuljetusten hiilijalanjälkeen – ja onneksi ovatkin. Seuraavaksi on ratkaistava, miten kuluttajia autetaan ymmärtämään eri kuljetusmuotojen ilmastovaikutuksia.
3. Päästöttömät kaupunkikuljetukset ovat lähitulevaisuutta – todellinen haaste on maaseutu
Suomen kaupungeissa kuljetusten nopeus ja vähäpäästöisyys on helppo yhdistää, koska yhteiskuntamme on pitkällä digitaalisuudessa.
Kurkistus kaupunkikuljetusten mahdolliseen tulevaisuuteen nähtiin kesällä 2020, kun DB Schenker testasi pääkaupunkiseudulla äärimmäisen vähäpäästöistä kuljetusketjua.
Ensin tavarat kuljetettiin Vantaan terminaalista Helsingin keskustan pyöräväylällä Baanalla sijaitsevaan jakelukeskukseen vähäpäästöisellä uusiutuvalla dieselillä. Jakelukeskuksesta ne jatkoivat matkaansa vastaanottajille rahtipolkupyörillä. Joulun alla Baanalla puolestaan testattiin autonomista jakelurobottia, joka kuljetti paketteja lähiseudun asukkaille.
Kokeilut yhdistelevät monia tulevaisuuden logistiikan kulmakiviä, kuten uusiutuvaa dieseliä, robottivarastoja ja polkupyöriä. Tällaisilla ratkaisuilla on tulevaisuuden pakettiliikenteessä Suomessakin entistä suurempi rooli, kun kaupungit rajaavat keskustoja autoilta ja kiristävät päästö- sekä melurajoitteita.
Suurin haaste Suomessa ovat pitkät välimatkat ja hiljentyvä maaseutu, jonne kuljettaminen nopeasti ja vähäpäästöisesti on mutkikasta. Lisäksi Suomessa rekat ovat Keski-Eurooppaa painavampia, minkä vuoksi uusiutuva diesel on keskeinen keino vähentää kuljetusten päästöjä vielä pitkälle tulevaisuuteen. Merkittäviä päästövähennyksiä saavutetaan myös entistä taloudellisemmalla ajotavalla sekä käyttämällä kuljetustila hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti.
Ratkaisuksi näihin haasteisiin on kehittynyt kansallisia erikoisuuksia. Esimerkiksi pakettiautomaatit ja laaja noutopisteverkosto ovat arkipäivää Pohjoismaissa, mutta eivät muualla. Myös uusiutuvan dieselin saatavuus on maailman huippua, ja Neste valitsee uudet jakelupaikat yhdessä asiakkaidensa kanssa.
DB Schenker on etsinyt vastauksia noutopisteiden lisäämiseen ja myös kivijalkakauppojen tukemiseen alustataloudesta. Pandemia-aikana Suomeen kehitettiin mobiilisovellus, jonka kautta mikä tahansa yritys, kuten kukkakauppa tai kahvila, voi ryhtyä pakettien noutopisteeksi.
4. Valtavassa työn murroksessa täytyy kantaa vastuu ihmisistä ja ilmastosta
Logistiikka-alalla on käynnissä valtava työn murros, jossa kone ottaa ohjat tekemisestä ja ihmisestä tulee varmistaja ja valvoja. Tavoite on ainut oikea: vastuullisuus sekä ilmastoa että ihmisiä kohtaan. Muutos voi kuitenkin olla myös kivuliasta, ja se vaatii äärimmäistä epävarmuuden sietämistä.
Mittavassa työn murroksessa kuljetusalan yritysten täytyy olla avoimia siitä, millä aikavälillä automaatio ja robotiikka korvaavat manuaalista ihmistyötä esimerkiksi ratissa, varastoissa ja asiakaspalvelussa. Kun yksinkertaista työtä katoaa, ala tarvitsee työresurssin jossain muualla, kuten järjestelmien valvonnassa. Tähän siirtymään meidän pitää osata kouluttaa työvoimaa.
Muutamassa vuodessa päästötavoitteet ovat nousseet maaliksi, joka ohjaa koko logistiikka-alan kehitystä.
Ilmaston kannalta vuosi 2030 on Suomelle iso rajapyykki, johon mennessä tavoitteena on puolittaa tieliikenteen päästöt.
