Ulkomaisesta työvoimasta ratkaisu yritysten henkilöstövajeeseen

Yritystoiminnassa tasapainotellaan kapasiteetin, toimituskyvyn ja kysynnän aallokossa. Työvoiman, kaluston ja tilojen ylläpitämisestä toimituskyvyn varmistamiseksi tulee huolehtia ja samanaikaisesti kysynnässä saattaa olla kausittaista vaihtelua paljonkin. Tilanteissa, joissa kapasiteettia kasvatetaan kysyntään vastaamiseksi, usein hankitaan uutta kalustoa tai koneita ja palkataan lisää henkilökuntaa. Kuulostaa helpolta, mutta miten yhtälö toimii silloin kun työvoimaa ei ole saatavilla?

Usein kuulee sanottavan, että yritysten kasvu voidaan varmistaa osaavan työvoiman avulla. Monella Suomessa toimivalla yrityksellä on kuitenkin haasteita löytää oman liiketoimintansa kannalta riittävää määrää tai työtehtävän hoitamisen kannalta riittävällä osaamisella varustettuja työntekijöitä. Ratkaisua etsitään yhtäältä Suomessa jo asuvasta ulkomaisesta työvoimasta ja toisaalta ulkomailta suoraan rekrytoitavasta työvoimasta. Teknologiateollisuus ry.n tekemien selvitysten mukaan pelkästään teknologiateollisuuden alat tarvitsevat 130 000 uutta osaajaa vuoteen 2030 mennessä. Teknologiateollisuuden alat kuten elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metalliteollisuus ja metallien jalostus muodostavat 50 % Suomen viennistä, joten alan yritysten kasvulla on merkittävä rooli koko Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta (Teknologiateollisuus).

Pirkanmaan alueella työvoiman saatavuuden ongelmat korostuvat erityisesti logistiikka-, rakennus- ja valmistavan teollisuuden aloilla. Avoinna oleviin työpaikkoihin löytyy vain vähän hakijoita ja kokeneita työntekijöitä ei työmarkkinoilla riitä kaikille. Työvoimapulan kiihtyessä monessa avoimeksi ilmoitetussa työpaikassa on viime vuosina riittänyt pelkkä kiinnostus työtehtävää ja toimialaa kohtaan, ja yritykset ovat osoittaneet valmiutta kouluttaa uudet työntekijät tehtäviinsä työn ohessa. Ponnisteluista huolimatta työvoimaa ei ole nykyisillä toimenpiteillä löytynyt täyttämään monia avoinna olevista työtehtävistä.

Suomessa on useilla suhdanneherkillä ja vuodenaikoihin sidotuilla aloilla, kuten rakennusalalla, hyödynnetty ulkomaista työvoimaa jo pidemmän aikaa. Työvoimapulasta huolimatta ulkomaalaisten osuus työvoimasta ei ole juurikaan muuttunut kuluneen kymmenen vuoden aikana. Uudenmaan alueella työskentelevistä rakennusalan osaajista ulkomaista työvoimaa on joka kolmas, kun taas muualla Suomessa vain joka kymmenes työntekijä (Rakennusteollisuus RT ry). Tavanomaisessa tilanteessa suuret tilaukset pakottavat yrityksiä ottamaan aiemmasta rekrytointityylistä poikkeavia askelia ja aloittamaan kansainväliset rekrytoinnit vastatakseen kysyntään.

Kansainvälinen rekrytointi tuo monenlaisia hyötyjä ja muutamia velvoitteita

Kansainvälisestä rekrytoinnista on yrityksille muutakin hyötyä kuin työvoiman määrän kasvattaminen. Tutkimusten mukaan monimuotoinen työyhteisö on idearikkaampi ja tuotteliaampi kuin toistensa kanssa saman tyyppisistä ihmisistä koostuva yhteisö. Lisäksi työyhteisön monimuotoisuus houkuttelee organisaation palveluiden ja tuotteiden pariin myös monipuolisempaa asiakaskuntaa. Journal of Economics and Management Strategyn julkaisun mukaan jo eri sukupuolien määrän tasaaminen voi kasvattaa liikevaihtoa peräti 41 %. Työntekijöiden ulkomailta hankittu osaaminen tai kohdemaan tuntemus voi myös olla ratkaisevassa roolissa viennin edistämisessä. Kulttuurisen, kielellisen ja etnisen monimuotoisuuden vaaliminen voi siis olla yritykselle taloudellisesti erittäin kannattavaa. Useissa tapauksissa yrityksellä ei kuitenkaan ole tarvittavaa osaamista ulkomaisen työvoiman rekrytointiin Suomesta tai ulkomailta ja hyödyt jäävät siten kokematta.

Kansainvälisessä rekrytoinnissa työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät asiat hoidetaan lakien ja työehtosopimusten mukaisesti sekä hyviä työmarkkinakäytäntöjä noudattaen. Yritysten tulee huolehtia ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvistä asioista myös sellaisilla tapauksissa, joissa käytetään vuokratyöntekijöitä tai alihankintaa. Kansainväliseen rekrytointiin onkin järkevää tutustua myös sellaisissa tapauksissa, joissa uuden henkilökunnan tarve ei ole välttämättä vielä konkretisoitunut, mutta tulevaisuudessa työvoimalle voi tulla tarvetta.

Kansainväliseen rekrytointiin löytyy paljon tukea

Kansainväliseen rekrytointiin tutustumiseen ja rekrytointitaitojen hiomiseen on onneksi tarjolla valtavasti tukea. Pirkanmaan TE-toimisto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Tampereen kaupunki tarjoavat erityisesti logistiikan, rakennus- ja valmistavan teollisuuden aloilla toimiville pk-yrityksille ilmaisen Ratkaisuja työvoimapulaan -valmennuskokonaisuuden, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Valmennukseen kuuluvat kaikki kansainvälisen rekrytoinnin perusasiat ja jokaiselle osallistuvalle yritykselle soveltuvaa räätälöityä sisältöä. Lisäksi koko Suomen työnantajia auttaa ilmainen Work in Finland -palvelu, jonka asiantuntijat neuvovat muun muassa kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa sekä palkkaus- ja lupaprosesseissa. Alueellisesti Pirkanmaan yrityksiä tukevat International House Tampereen toimijat. Tietoa löytyy myös Kansainvälisen rekrytoinnin oppaasta, joka sisältää yksityiskohtaisia neuvoja osaajien löytämisestä, rekrytoinnin eri vaiheista, uuden työntekijän perehdyttämisestä ja asettautumisen palveluista.