Vakuutus ei korvaa yrityksen droonivahinkoja – Näin yhtiöt perustelevat

Mahdolliset yrityksiin ja kiinteistöihin kohdistuvat droonivahingot jäävät omistajien maksettaviksi. Vakuutusyhtiöt pesevät kätensä vahingoista viitaten niin sanottuun sotaehtoon.

Yrittajat.fi tiedusteli droonivahinkojen korvauspolitiikkaa vakuutusyhtiöistä. Vastaus oli sama: korvauksia ei tipu, jos harhautunut drooni putoaa esimerkiksi yrityksen toimitiloihin tai muuhun kiinteistöön.

LähiTapiola-ryhmän viestinnästä kerrotaan, että kaikissa vakuutuksissa on sotaehto, jonka mukaan vakuutukset eivät ole voimassa sota-aikana.

– Tämä on vakuuttamisen perusperiaate maailmanlaajuisesti. LähiTapiolan kiinteistövakuutuksesta ei näin korvata vahinkoa, joka on tapahtunut sodan tai muun sen kaltaisen yhteiskuntajärjestystä horjuttavan tapahtuman aikana, viestinnästä vastataan.

Yhtiön mukaan vakuutusala toivoo pääsevänsä avaamaan keskustelut valtionhallinnon kanssa.

– Keskusteluissa on käytävä läpi, miten Suomi yhteiskuntana varautuu sodan vaikutuksiin ja mahdollisiin vahinkoihin tilanteessa, jossa Suomi ei ole sodassa, mutta muiden maiden sotatilan vaikutuksia heijastuu yhteiskuntaamme.

”Koska vakuutusyhtiöt eivät lupaa korvauksia mahdollisiin vahinkoihin, valtion pitää tehdä se.”

Mikael Pentikäinen, Yrittäjät

If: Arvioidaan tapauskohtaisesti

Myös vakuutusyhtiö Ifistä kerrotaan, että yhtiön vakuutusehtoihin sisältyy sotaa koskevia rajoitusehtoja kaikilla liiketoiminta-alueilla.

– Vakuutuksistamme ei korvata vahinkoja, jotka johtuvat sodasta. Yksittäiset vahingot, kuten drooneihin liittyvät tapaukset, arvioidaan aina tapauskohtaisesti sen selvittämiseksi, onko vahingolla yhteys sotaan. Jos asiakkaamme kohtaavat tällaisia tilanteita, kehotamme noudattamaan viranomaisohjeita ja olemaan meihin yhteydessä, jotta voimme arvioida vahingon korvattavuuden, yhtiön viestinnästä perustellaan.

Vakuutusyhtiö Fennian omaisuusvakuutuksien yhteisissä ehdoissa on rajattu korvattavuuden ulkopuolelle vahingot, jotka aiheutuvat sodasta tai siihen rinnastettavasta syystä. Yhtiön mukaan Suomeen harhautuneiden ukrainalaisten droonien katsotaan liittyvän sotatoimintaan, vaikka niiden tarkoituksena ei ole ollut aiheuttaa vahinkoa Suomelle tai suomalaisille.

– Sotaan liittyvä toiminta eroaa luonteeltaan merkittävästi tavanomaisista vakuutettavista riskeistä. Vahinkovakuutusyhtiöitä ei ole perustettu vakuuttamaan sotatoimintaan liittyviä riskejä, koska niitä ei voida luotettavasti mallintaa tai hinnoitella. Siksi ne on vakuutusehdoissa rajattu korvauspiirin ulkopuolelle, yhtiön viestinnästä kerrotaan.

Pentikäinen: Valtion tehtävä

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää drooniuhkaa todellisena.

– Ukraina laajentaa ymmärrettävästi iskujaan syvälle Venäjälle sekä myös Suomen lähellä sijaitseviin satamiin ja öljynjalostamoihin. Jos on huono tuuri, harhautuva drooni voi osua myös taloihin ja yrityksiin. Näin on käynyt muun muassa Romaniassa. Vahinko voi olla merkittävä. Siksi on kansalaisten ja yritysten on tärkeä tietää, miten vahingot korvataan.

Pentikäisen mukaan on tärkeää, että hallitus selvittää korvauskysymyksen etukäteen.

– Koska vakuutusyhtiöt eivät lupaa korvauksia mahdollisiin vahinkoihin, valtion pitää tehdä se. Olen ymmärtänyt, että selvitys on käynnissä, mikä on hyvä ja tärkeä asia.

Drooniuhka oli esillä valtakunnan tasolla tällä viikolla, kun sisäministeriö ja valtiovarainministeriö kertoivat keskiviikkona lähettäneensä kunnille suosituskirjeen, jossa kehotetaan läpikäymään kunnan toimintamallit drooniuhkien varalta. Suositukset on laadittu yhteistyössä valtionhallinnon, pelastustoimen sekä Kuntaliiton kanssa.

– Ihmisten suojaaminen vaaroilta ja ennakoitavissa olevien vahinkojen vähentäminen on pelastustoimen ja kuntien ydintehtävää. Suomalainen yhteiskunta haluaa suojata asukkaansa myös uusilta uhkilta, sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoi.

Artikkelia päivitetty 11.6.2026 klo 13.05: Lisätty vakuutusyhtiö Fennian kanta asiaan.