Varautuminen luo turvallisuutta myös yrittäjille
Yrityksen ja yrittäjän on varauduttava mm. ympäristön muutoksiin, kilpailijoihin, työntekijöiden poissaoloihin, reklamaatioihin, suhdannevaihteluihin sekä lainsäädännön muutoksiin. Asioita riittää mihin pitää varautua ja suunnitella toimintamallit näiden tilanteiden varalle. Näihin asioihin yrittäjä voi itse vaikuttaa omalla tekemisillään tai tekemättä jättämisellään.
Olin viime viikon alueellisella maanpuolustuskurssilla Pelastusopistolla Kuopiossa. Viikon aikana käytiin läpi miten Itä-Suomen alueella ovat viranomaiset ja kunnat ovat varautuneet erilaisten poikkeustilojen aiheuttamiin haasteisiin. Yllätyin miten suuri rooli yrityksillä on näissä tilanteissa. Viranomaiset ja julkinen sektori ostaa tuotteita ja palveluja yksityisiltä yrityksiltä. Yleensä sopimuksissa on myös kohta, että yrityksen on vastattava palveluista ja tuotteiden toimittamisesta oli normaali tai poikkeusolot. Onko yritykset varautuneet tähän, kun sähköt eivät toimi ja työntekijät ovat poissa hoitamassa omaa perhettään poikkeusoloissa. Osa yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeitä resursseja tuottavat yritykset ovat yleensä viranomaisten toimesta varautuneet poikkeusoloihin. Näissä pääasiassa isossa yrityksissä on tehty varautumissuunnitelmat, joita on harjoiteltu käytännössä. Mutta miten on pienten ja PK-yritysten varautuminen, onko niissä tehty varautumissuunnitelmat tai edes mietitty mitä tehdään? Olisiko syytä?
Kotitalouksia kehotetaan varautumaan kolme vuorokautta kestävään poikkeusoloihin esim. talvipakkasilla tapahtuvaan myrskyn aiheuttamaan täydelliseen sähkökatkokseen. Onko vesi, ruoka, lämpö, saniteettitilat, yhteydenpito, lääkehuolto yms. asiat kunnossa? Jokainen voi katsoa onko varautumislaatikko olemassa ja ajan tasalla. Googlelta ja Youtubesta ei voi kysyä miten retkikeitin toimii tai nuotio saadaan tehtyä, kun tietoliikenneyhteydet ovat poikki.
Mutta miten yrityksessä huolehditaan näiden kolmen päivän tai pitemmän ajan poikkeusoloihin, kun esim. tilojen vartiointipalvelu ei toimi, kun tietoliikenne ja sähköt eivät toimi esim. hälytyslaitteissa. Voiko pakkanen aiheuttaa tuhoja tilojen kylmentymisen johdosta, joiden korjaamisessa menee pitkään. Miten nopeasti yritys pystyy palautumaan normaaliin tilaan. Tuleeko sanktioita kun ei pysty toimittamaan tilattuja tuotteita tai palveluja. Onko tähän varauduttu suunnitelmallisesti. Onko vakuutuksissa otettu huomioon nämä asiat. Tässä riittää tehtävää. Voisiko yrittäjäjärjestö auttaa tässä miten varaudutaan oikein?
Onneksi ollaan menossa kohti kesää.
Hyvää pääsiäisen aikaa.
Arto Sepponen
PS. Lisätietoa löytyy Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämältä Varmuuden Vuoksi verkkosivustolta https://www.varmuudenvuoksi.fi
