Varautuminen – mihin yrittäjän pitäisi varautua?

Koko työurani olen ollut tekemisissä varautumisen kanssa. Ura pelastustoimessa ja siitä lähes viisi vuotta päätoimisena opettajana Valtion palo-opistossa antoi hyvän pohjan yleiseen varautumiseen ja omatoimiseen varautumiseen. Yleinen varautuminen on valtion, hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion liikelaitosten vastuulla. Omatoiminen varautuminen on yritysten, yhteisöjen ja yksityisten ihmisten varautumista.

Suomen Yrittäjät ry perusti vuonna 2025 alussa työryhmän, johon minut valittiin. Työryhmän toimeksiantona oli laatia vuoden 2025 aikana PK-yritysten varautumisopas. Työryhmässä oli yksitoista jäsentä ja ryhmän puheenjohtajana toimi Sanna Lempiäinen Suomen Yrittäjät ry:stä ja koordinaattorina Antti Neimala, jolla on pitkä kokemus valtion hallinnosta ja Suomen yrittäjät ry:stä.

Yhdeksän kuukauden aktiivisen työn jälkeen meillä oli valmiina ulkoasultaan selkeä PK-yritysten varautumisopas, joka lanseerattiin valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä v. 2025 Tampereella. Toivottavasti tuotoksesta on apua omatoimista varautumista suunnittelevalle ja toteuttavalle yrittäjälle. Itselle työryhmässä työskentely ja sen jäsenten asiantuntemus kehitti myös omaa ammattitaitoa merkittävästi, vaikka edustinkin vanhempaa saapumiserää porukassa.

Ilman apua ja ohjeita yrittäjän, varsinkin yksinyrittäjän ja pienyrittäjän on alkuvaiheessa vaikea hahmottaa mihin kaikkeen pitäisi varautua ja missä vaiheessa yritystoimintaa. Useimmiten yrittäjällä on koko ajan pelissä oman toimeentulon lisäksi oma omaisuus. Finanssialan suojeluohjeet ja PK-RH -ohjeet ovat hyviä muistilistoja ja pohja-aineistoa yrityksille sekä yrittäjille, mutta laaja aineisto jää helposti muiden päivittäisten kiireiden takia lukematta.

Varautumisoppaan keskeinen viesti yrittäjälle on selkeä. Yrittäjän on hyvä miettiä ne riskit, jotka ovat yrityksen kannalta kaikkein haitallisempia. Mitä ei saa tapahtua. Löytämällä 3-5 riskiä, jotka voivat halvaannuttaa yrityksen toimintaa auttaa myös niihin varautumista. Ennaltaehkäisy, varautuminen ja henkilöstön toiminta ovat hyvä marssijärjestys riskien hallintaan. Riski ennaltaehkäistään tai sen vaikutusta pienennetään. Riskiin varaudutaan esim. parantamalla rakenteellista turvallisuutta ja kouluttamalla henkilöstöä. Henkilöstön osaaminen ratkaisee sen, miten hyvin onnettomuustapahtumasta selvitään, jos se kutenkin tapahtuu.

Ennalta estetty tulipalo on huomattavasti edullisempi kuin hyvin sammutettu tulipalo.

Riskien hallintaan pitää sisällyttää myös jatkuvuus/toipumissuunnitelma siitä miten yritys- tai yrittäjä saa toiminnan palautettua takaisin normaaliin tilaan. Olen saanut olla tekemässä turvallisuussuunnittelua pienistä yrityksistä suuryrityksiin. Jokaisella on omat riskinsä ja tarpeensa riskienhallinnassa ja toipumissuunnittelussa. Yhteistä on lähes kaikille tietoliikenne yhteydet, tuotantotilat, työntekijät, asiakkaat ja toimitusketjut.

Kokemusasiantuntija

14.2.2026 ystävänpäivänä olimme vaimoni kanssa Lohjan teatterissa, kun vähän ennen loppua äänettömällä ollut puhelimeni värisi. Puhelin värisi uudelleen narikassa näytöksen päätyttyä. Näytössä luki LUPE-TIKE. Tiesin, ettei Länsi-uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskus soittele vain kysyäkseen kuulumisia ja/tai kokemuksia teatterista. Ensin tuli kylmät väreet, että lapsille tai heidän perheilleen on tapahtunut jotakin. Päivystäjä kysyi, että omistanko tuotantotilan Asemanrinteessä. Kyllä – hallin katto on tulessa. Selvä – tulemme heti paikalle.

Helpotus, ettei varmasti ole henkilövahinkoja. Huoli oli siitä, mitä kaikkia menetämme ja mitä seuraavaksi. Tuotantotiloissa oli kuitenkin useamman ihmisen työpaikka. Lähdin kotiin n. klo 02.30 aamuyöstä yli 20 asteen pakkasessa. Sunnuntaiksi kutsuin henkilökunnan paikalle ja kaikki tulivat.

Aloitimme jälkivahinkojen torjunnan, jota jatkoimme maanantaista alkaen. Suunnitelman mukaisesti aloitimme koneiden ja laitteiden suojauksen, lämmityksen ja valaistuksen palauttamisen väliaikaisin järjestelmin. Vakuutusyhtiön riskienhallintapäällikön kanssa palaveri maanantaiaamuna. Ongelma oli tuotantotilojen osalta, että korjataanko ja kuinka paljon vai siirrytäänkö väistötiloihin? Rakennesuunnittelija ratkaisi ongelman. Rakennuksen ikä ja vahingon laajuus edellyttää korjaustyön koskevan katon ja seinien kokonaan uudistamista, eli purkutuomio.

Väistötilojen etsintä käynnistyi heti. Taas ongelmana oli tuotantovälineiden paino ja niiden vaatima sähkö. Tyhjänä olevia tiloja Lohjalla oli, mutta tarpeet täyttäviä vähän.

Väistötila löytyi Kalkkipetterin teollisuusalueelta. Yhdessä henkilöstön kanssa tehtiin suunnittelu koneiden sijoittelusta, aikataulusta. Vakuutusyhtiön kanssa sovittiin muuttoon ja väistötilan kunnostukseen liittyvät kustannukset. Valtava työmäärä, mutta kaikki tapahtuivat suunnitelmien mukaisesti. Nyt tuotanto toimii ja tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset.

Mitä me opimme? Suunnittele ja varaudu, pidä vakuutusturva kunnossa. Päivitä tiedot toiminnasta vakuutusyhtiön kanssa vuosittain, vaikka ne maksut aina tuntuvat kovilta. Informoi henkilökuntaa heti ja pidä heidät ajan tasalla koko prosessin ajan. Keskeytysvakuutuksella turvaat toiminnan siirtymisestä aiheutuvia kuluja.