5.10.2023 klo 10:36
Uutinen

Varhan palvelustrategiassa unohdetaan yrittäjät – täsmentämistä tarvitaan

Varsinais-Suomen Yrittäjät vaatii, että Varhan palvelustrategiaa täsmennetään osallistumissuunnitelmalla, tuottajavalintojen perusteluilla, kustannusten avaamisella ja hankintastrategialla. Varhan palvelustrategian luonnos ei Varsinais-Suomen Yrittäjien mukaan tunnista yrityskentän tarjoamia mahdollisuuksia.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kritisoi, että lähtökohtana Varhan palvelustrategian luonnoksessa on varsin selkeästi se, että palvelut tuotetaan lähtökohtaisesti itse ja yksityinen vain täydentää niitä.

– Järjestämislain kirjaus riittävästä omasta tuotannosta ei edellytä tätä. Laki edellyttää ainoastaan, että välttämätön osa palveluista tuotetaan julkisesti. Nyt ei lainkaan tunnisteta tai avata yrityskentän tuomia mahdollisuuksia, Hanna Munter sanoo.

Varsinais-Suomen Yrittäjät kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että palvelustrategian luonnoksesta puuttuvat kokonaan tehtyjen tuottajavalintojen perustelut.

– Hyvinvointialue voi – ja sen kannattaa – suhtautua palvelutuotantoon kokonaisuutena: omaan ja yksityiseen ja kolmannen sektorin tuotantoon yhtenä kokonaisena resurssina. On tärkeä pohtia, kuka tekee mitä parhaiten, ja valmistella ja tehdä päätökset kustannuksia ja laatua vertaillen, Munter toteaa.

Varsinais-Suomen Yrittäjät vaatiikin, että hyvinvointialue laskee oman tuotannon kustannukset ja avaa ostolaskudatan Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti.

– Vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluja voidaan tuottaa vain niiden kustannukset avaamalla ja niitä vertailemalla. Hyvinvointialue ei voi johtaa toimintaansa ja talouttaan tehokkaasti ilman tietoa oman tuotannon kustannuksista, perustelee Munter.

Varsinais-Suomen Yrittäjien mukaan Varhan oman palvelutuotannon hinnan laskeminen tulee koskea kaikkia Varhan palveluja.

– Kustannustieto on oleellista, kun päätetään kuka palvelun tuottaa, mutta myös taloudellisen tehokkuuden onnistumisen arvioimisessa. Tähän liittyvää tietoa tulee käsitellä avoimesti ja julkisesti sidosryhmien kanssa, Munter katsoo.

Yrittäjäjärjestö huomauttaa, että yksityisten sote-palvelujen tuottamisessa on kyse merkittävästä kokonaisuudesta. Sitä kuvaavat esimerkiksi Handata-palvelun luvut: yksityisiä palveluntuottajia löytyy Varsinais-Suomessa yli 700. Niiden toimitusten laskutusarvo on ollut viime vuosina liki 300 miljoonaa euroa.

– Näiden tietojen analyysi ja avaaminen olisi luonut perusteltua pohjaa keskustelulle yksityisen palvelutuotannon roolista ja laajuudesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta, Munter toteaa.

Varsinais-Suomen Yrittäjien sote-alan jäsenyrityksille suuntaama kysely kertoo, että alan pk-yritykset ovat huolissaan mahdollisuuksistaan jatkaa Varhan palveluntuottajina.

– Yleisellä tasolla yrittäjillä on huoli siitä, toteutuuko luonnoksen kirjaus pk-yritysten toimintamahdollisuuksien tukemisesta niin, etteivät kilpailutukset valu isoille toimijoille. Tämän vuoksi Varsinais-Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että palvelustrategiaa tukemaan laaditaan kiireellisesti hankintastrategia ja pk-yritysten menestyminen tulevissa kilpailutuksissa mahdollistetaan ammattitaitoisella hankintaprosesseilla ja kumppanuus tullaan näkemään aitona toimintatapana palvelujen tuottamisessa, Munter päättää.

Suvi Uusitalo-Sirén