Varsinais-Suomen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet julkaistu: Elinvoiman ja kasvun edellytykset turvattava

Yksi kolmesta tavoitekokonaisuudesta keskittyy Varsinais-Suomen elinvoimaan ja koko Suomen kasvun edellytyksiin. Varsinais-Suomi on yksi Suomen nopeimmin kasvavista teollisen tuotannon ja TKI-toiminnan keskittymistä. Hallitusohjelmaan haetaan kirjauksia muun muassa kasvua tukevasta korkeakoulutus- ja TKI-politiikasta, meriteollisuuden ja terveystutkimuksen osaamiskeskittymien vahvistamisesta sekä työvoiman saatavuutta tukevasta maahanmuutosta ja kotoutumisesta.

– Kiitämme maakunnan liittoa mahdollisuudesta olla mukana hallitusohjelmatavotteiden valmistelussa. On tärkeää, että alueemme elinvoiman ja kasvun edellytykset halutaan turvata ja ne tunnistetaan. Kasvu syntyy alueemme yrityksissä ja esimerkiksi osaavan työvoiman saanti on niille ratkaisevan tärkeää, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jutta Wirén sanoo.

Hän nostaa tavoitteista esiin myös erityisesti saaristomatkailuun liittyvät tavoitteet: seuraavan hallituksen halutaan vauhdittavan matkailuyritysten investointeja ja parantavan saaristoalueiden saavutettavuutta. Kehittämisen painopisteinä ovat ympärivuotisen matkailun edistäminen ja saariston tunnettuuden vahvistaminen, tavoitteena matkailutulon kaksinkertaistuminen ja vahva asema osana Suomen matkailuvientiä.

– Tärkeä hallitusohjelmatavoite on myös kantaverkon kapasiteetin kasvattaminen. Nykyinen kapasiteetti rajoittaa kasvua. Kantaverkon kehittämisessä on priorisoitava yhteyksiä, jotka kytkevät länsirannikon sähköntuotannon Etelä-Suomen kasvukeskuksiin, Wirén toteaa.

Suomen Yrittäjissä valmistellaan niin ikään tavoitekokonaisuutta seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Varsinais-Suomen Yrittäjät tulee pitämään esillä yrittäjyyden olosuhteiden ja arjen kannalta keskeisiä veropoliittisia ja rakenteellisia ratkaisuesityksiä ja tavoitteita. Olemme käytettävissä, kun alueemme puolueryhmät valmistelevat ohjelmiaan, Wirén sanoo.

Varsinais-Suomen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet on koottu kolmeen kokonaisuuteen: saavutettavuuteen ja kytkeytymiseen länteen, Saaristomereen ja vihreään siirtymään sekä elinvoimaiseen Varsinais-Suomeen. Maakunnan kärkitavoitteet tulevalle hallituskaudelle ovat Länsiradan toinen vaihe, Saaristomeren strateginen erityisalue ja kasvua tukeva korkeakoulu- ja TKI-politiikka.

Saavuettavuuteen liittyvä tavoitekokonaisuus korostaa Varsinais-Suomen roolia Suomen länsiyhteyksien solmukohtana. Toimivat raide-, meri- ja lentoyhteydet ovat edellytys talouskasvulle, investoinneille, huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle. Varsinais-Suomi hakee hallitusohjelmaan kirjauksia muun muassa Helsinki–Turku–Tukholma-liikennekäytävän kehittämisestä osaksi pohjoismaista kasvukäytävää, Länsiradan toisen vaiheen investointipäätöksestä sekä alueellisen lähijunaliikenteen käynnistämisestä maakunnassa. Suomen saavutettavuuden vahvistaminen edellyttää kasvukolmion (Helsinki–Tampere–Turku) yhtenäistä ja kapasiteetiltaan riittävää liikennekokonaisuutta.

Saaristomereen ja vihreään siirtymään liittyvä tavoitekokonaisuus nostaa Saaristomeren kunnon yhdeksi seuraavan hallituskauden keskeisistä kansallisista kysymyksistä. Varsinais-Suomi tavoittelee muun muassa Saaristomeri-ohjelman jatkamista ja rahoituksen vakiinnuttamista yli hallituskausien sekä Saaristomeren valuma-alueen nostamista strategiseksi erityisalueeksi EU:n ja Suomen ohjelmissa.

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteita on valmisteltu laajassa yhteistyössä alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Yhteiset tavoitteet ovat allekirjoittaneet Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Turun kauppakamari, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Business Turku.

– Hallitusohjelmatavoitteet on valmisteltu tällä kierroksella laajassa yhteistyössä Varsinais-Suomen edunvalvojien kanssa. Yhteisellä tahtotilalla haluamme lisätä vaikuttavuutta ja antaa eväitä tulevalle hallituskaudelle, puolueiden ohjelmatyöhön ja hallitusohjelman valmisteluun, Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine toteaa.