Yhteisöveron lasku antoi potkua pienten yritysten kasvulle

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on selvittänyt Suomessa vuosien 2012–2014 aikana toteutettujen yhteisöverokantojen alentamisen seurauksia. Kyseisenä ajanjaksona Suomessa alennettiin yhteisöverokantoja kuudella prosenttiyksiköllä eli 26 prosentista 20 prosenttiin. Veronalennusten yhdeksi tavoitteeksi asetettiin investointien lisääminen, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tavoite jäi toteutumatta pienissä ja keskisuurissa osakeyhtiöissä. Tämä tarkoittaa ylivoimaista leijonanosaa kaikista firmoista, sillä pk-sektori kattaa jopa yli 90 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä.

– Veronalennuksilla ei ollut vaikutusta pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden investointeihin, mutta uudistus vauhditti jonkin verran liikevaihdon ja liiketoiminnan kasvua, kuului tutkijoiden päähavainto.

VATT:n tutkijoiden Jaakko Harjun, Aliisa Koiviston ja Tuomas Matikan toteuttama tutkimus oli ensimmäinen, jossa yhteisöveron alentamisen vaikutuksia kasvuun ja investointeihin tutkittiin suomalaisella yritystason rekisteriaineistolla. Tutkimuksessa syvennyttiin pieniin ja keskisuuriin osakeyhtiöihin, koska ne ovat talous- ja työllisyyskehityksen keskeisiä ajureita.

Kassavarallisuus kunniaan

Veronalennusten ansioksi tutkijat pitävät yritysten kassavarallisuuden lisääntymistä. Ja se puolestaan edesauttoi liikevaihdon kasvattamista etenkin yrityksissä, joilla oli haasteita kassavarojen rajallisuuden kanssa, mutta samalla käyttämätöntä potentiaalia kasvattaa liikevaihtoa ja liiketoiminnan volyymia.

– Liikevaihto kasvoi veronalennusten ansiosta 1,6 prosenttia ja muuttuvat kulut 1,6 prosenttia. Se kertoo mahdollisuudesta kasvattaa yritysten taloudellista toimintaa, tutkimus summaa.

Veronalennusten vaikutukset liikevaihtoon olivat suurempia niissä osakeyhtiöissä, joissa yrityksen pääomistaja on itse aktiivisesti mukana yritystoiminnassa johtavassa operatiivisessa asemassa.

Tarkempi kohdistaminen kannattaisi

Tutkijatrion mukaan verokannustimet olisi tehokasta kohdentaa koko yrityskenttää tarkemmin, vaikka se onkin epäilemättä vaikeampi toteuttaa. Kaikille yrityksille suunnatut veronalennukset ovat tutkijoiden mukaan myös muun kansainvälisen tuoreen tutkimusnäytön perusteella melko tehoton tapa vaikuttaa suurempien, vanhempien ja kassavarallisuudeltaan rikkaiden yritysten kasvuun tai toiminnan laajenemiseen.

VATT:n syyskuussa julkaisema yhteisöverotutkimus liittyy vuoden 2022 alussa käynnistyneen Suomen Akatemian rahoittaman Verotutkimuksen huippuyksikön työhön. Huippuyksikössä ovat mukana Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 13.12.2022