Yksi iso ryhmä jäi taka-alalle hallituksen YEL-uudistuksessa – ”Ei ole oikein, jos he joutuvat maksamaan myös toisten työn arvosta”

Hallitus esitteli viime viikolla yrittäjän eläkelain uudistamista. Hallituksen mallissa yrittäjä voisi vuodesta 2028 alkaen valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi jatkossa kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista.

Yrittäjien ansiotuloina tarkasteltaisiin puhtaita ansiotuloja, ei esimerkiksi ansiotulo-osinkoja.

Uudistuksessa unohtui kuitenkin yksi suuri yrittäjäryhmä YEL-maksun tulonmäärittelyssä. Suomessa oli Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan vuoden 2026 noin 275 000 yksityistä elinkeinonharjoittajaa eli toiminimeä. Näistä aktiivisia on arvioitu olevan hieman alle 200 000.

Toiminimi- ja henkilöyhtiöyrittäjien osalta on vielä osittain epävarmaa, miten ja mistä todelliset tulot laskettaisiin heidän kohdallaan. Yrittäjät patistaakin hallitusta etenemään nopeasti YEL-valmistelussa.

– Suomen Yrittäjät oli jotakuinkin ainoa, joka tästä asiasta huolta kantoi ja on jo vuosien ajan nostanut esille. Nyt oli äänekkäitä todellisten tulojen puolustajia, jotka ovat nähneet toiminimiyrittäjien tilanteen enemmän tai vähemmän toissijaisena kuriositeettina, mitä se ei kuitenkaan ole. Toiminimiyrittäjiä on vielä runsaasti, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

– Lainsäädännön yksityiskohdilla on iso merkitys. Erityisen tärkeää on pohtia uudistusta toiminimiyrittäjien kannalta. Ei ole oikein, jos he joutuvat maksamaan eläkemaksua myös työntekijöidensä työn arvosta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen jatkaa.

Esimerkiksi apteekkarit on lainsäädännöllä pakotettu toimimaan toiminimimuotoisesti.

Kannattaako yhtiömuotoa vaihtaa?

Toiminimiyrittäjien ongelmallinen asema YEL-uudistuksessa on jo saanut yrittäjiä miettimään yhtiömuodon vaihtoa toiminimestä osakeyhtiöksi.

– On ihan hyvä, että yrittäjä pohtii aika ajoin itselleen tarkoituksenmukaisinta yhtiömuotoa, mutta eläkejärjestelmän ei tulisi olla valintaa ajava tai pakottava tekijä, Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen korostaa, että YEL-uudistuksen valmistelu on vielä kesken.

– Kannattaa rauhassa odottaa, miten uudistus etenee ja mitä pykäliin kirjataan. YEL-uudistuksen takia ei kannata tässä tilanteessa muuttaa yhtiömuotoa ainakaan vielä. Yhtiömuodon valintaan vaikuttavat monet asiat: muun muassa verotus, toimiala ja byrokratia.

YEL-maksua toisten työstä

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjyysvaliokunnan jäsen Jarno Vuorinen oli Lapin Kansan haastattelussa huolissaan toiminimiyrittäjien asemasta. Keminmaalainen Vuorinen, itsekin toiminimiyrittäjä, sanoo Lapin Kansassa, että jos YEL-maksu määräytyisi jatkossa toiminimiyrittäjän ansioiden mukaan, se voisi tarkoittaa sitä, että toiminimiyrittäjältä perittäisiin YEL-maksua koko liiketoiminnan perusteella.

– Jos haluaa vaikka kasvattaa toimintaa ja kerää investointeja varten tulovirrasta rahaa kassaan, joutuu siitäkin maksamaan yeliä, Vuorinen sanoo lehdelle.

Vuorinen nostaa esiin sen, miten maksu käytännössä määriteltäisiin, koska toiminimiyrittäjän vuoden ansiotaso selviää aina jälkikäteen.

– Vaihtuisiko maksettava summa kuukausittain vai maksettaisiinko joka kuukausi ennakkoa, joka lopulta tasattaisiin verojen tapaan mätkyillä tai palautuksilla? Näihin kysymyksiin ei tällä tietoa ole vastausta.

– Jos se (YEL-maksu) perustuu verotettaviin tuloihin, siinähän aletaan maksaa vasta kahden vuoden päästä sen perusteella, mitä tässä vaiheessa tienaa.

Vuorinen pitää kohtuuttomana sitä, että YEL-maksu määräytyisi koko liiketoiminnan tuloksen perusteella, vaikka osa yrityksen rahoista menisi muiden palkkoihin tai investointeihin.