5.10.2017 klo 06:32
Uutinen

Yrittäjän mentaliteetti valttikorttina valtuustossa – ”Etteenpäin vaikka nokalleen kaatus!”

Lappilaisten yrittäjien osuus valtuustoissa on kasvanut merkittävästi. Lapin valtuustoihin valittiin alkukesästä 125 yrittäjää mikä on 25,5 % kaikista valtuutetuista. Kolme lappilaista yrittäjävaltuutettua pohtii nyt mitä on olla lappilainen yrittäjä ja yrittäjävaltuutettu. Voivatko yrittäjyys ja lappilaisuus olla jopa lisäarvoja valtuustossa?

Lastenohjelmat pyörivät vikajärveläisen olohuoneen televisiossa. Perheen ala-asteikäinen poika, Matti Pöykkö tarttuu kaukosäätimeen ja vaihtaa kanavaa. Hilarius Hiirten ja Pikkukakkosten tuolla puolen alkaa nimittäin A-studio. Vai oliko se sittenkin Ajankohtainen Kakkonen? Yhtä kaikki, niitä poika haluaa ehdottomasti katsoa. ”Olen ollut kiinnostunut yhteiskunnasta ja politiikasta aivan pienestä pitäen,” Rovaniemen valtuustossa ensimmäistä kertaa vaikuttava sukutilan yrittäjä ja maatalon isäntä taustoittaa.

Vanhemmiltaan vuonna 2001 ostamaansa sukutilaa vaimonsa Jaanan ja lastensa Oonan ja Aleksin kanssa asuttava Pöykkö ehti katsoa monet A-studiot ja toimia useissa maatalousalaan liittyvissä luottamustoimissa ennen hakeutumistaan valtuustoon. Kokemusta ovat kartuttaneet muun muassa Mtk Rovaniemen, Osuuspankin, Metsänhoitoyhdistyksen ja Lihakunnan reviireillä hoidetut luottamustehtävät. Varmuus omaa tekemistä kohtaan kasvoi ja siitä se ajatus sitten lähti. ”Aloin huomata, että ehkä minulla voisi olla jotain annettavaa myös kunnan asioissa,” mies perustelee.

Maaseudulla syntynyt ja siellä perheen perustanut sukutilan yrittäjä ja maatalon isäntä lienee juuri oikea ihminen puhumaan maaseudun haasteista – ei ainoastaan kotona pirtinpöydässä, vaan myös pitkien pöytien äärellä valtuustossa. Jos Pöyköltä kysytään, niin parhaimmillaan valtuusto olisi ikään kuin poikkileikkaus yhteiskunnasta. ”Valtuustoihin tarvitaan erilaisia ihmisiä yhteiskunnan kaikilta laidoilta. Siellä tulee olla yrittäjiä, työntekijöitä, työttömiä, nuoria ja eläkeläisiä. Näin otamme kaikki huomioon ja teemme yhdessä parempaa elämää kaikille,” hän selittää.

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen perustuu Pöykön näkemyksen mukaan pitkänäköisyyteen ja kykyyn katsoa kauas tulevaisuuteen. Nykyihmisen valinnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen miten maailma huomenna, huomisen ihmisille makaa. ”Valtuutettuna olen ennen kaikkea vastuussa tuleville sukupolville. Talon pitää jäädä parempaan kuntoon kuin missä minä sen sain,” mies summaa talikko toisessa ja ämpäri toisessa kädessä. 2000-lukuisen yhteiskunnan muuttuva luonne ja sen tuomat muutospaineet kuitenkin pohdituttavat, vähän jopa huolestuttavat maatilallista. Pöykkö kokee, että paremman tulevaisuuden toteutuminen vaatii uudenlaista ajattelua ja ennakkoluulotonta asennetta ratkaisunteossa.

”Suomen väestö vanhenee, emmekä pärjää enää vanhoilla konsteilla. Yrittäjiltä voi löytyä ominaisuuksia, joita tämä aika vaatii,” hän miettii.

Entä millaista lisäarvoa juuri yrittäjät voisivat tuoda valtuustoon yhteisten asioiden edistämiseksi?

Parhaassa tapauksessa hyöty on molemminpuolinen: yrittäjä tuo valtuustoon uusia ja tuoreita, omakohtaiseen kokemukseen perustuvia näkökulmia ja vastaavasti yrittäjä saa kotiin viemisiksi uutta inspiraatiota omaan työhönsä. ”Yrittäjä joutuu usein tekemään isojakin ratkaisuja. Se antaa itseluottamusta, jota tarvitaan kunnan asioiden hoidossa,” Pöykkö pohtii. Isoilla ratkaisuilla hän viittaa niin taloudellisiin, rakenteellisiin kuin ajankäytöllisiinkin haasteisiin, joita yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistäminen tuovat eittämättä tullessaan. Sellaisten haasteiden mestareita menestyvät yrittäjät useimmiten ovat. Niin, ja kaiketi etenkin lappilaiset.

”Kaikki Lappilaisethan met oleme suoria ja reiluja tyyppejä, eiks vain ollakki?” Pöykkö heittää.

Ivalossa, Koppelon kylässä asuva 37-vuotias viestintäalan yrittäjä Miia Kärnä on niin ikään valtuuston ensikertalainen. Yrittäjäystävällisen elinkeinopolitiikan ja kuntalaisten omaehtoisen toiminnan tukeminen, paikallisten yrittäjien asiat ja edessä siintävät maakunta- ja soteuudistukset toimivat hänelle kimmokkeita lähteä mukaan edistämään oman kunnan elinvoimaa. Viestintäalan ammattilaisena Kärnä kokee omaavansa vankkaa, pitkän linjan kokemukseen pohjaava tietotaitoa niin hankeviestinnästä, matkailumarkkinoinnista, kuntien asukasmarkkinoinnista kuin viestinnän strategisesta suunnittelustakin. ”Minulla on mielessäni aina monia tahoja, joilta kysyä, miten jokin meille ajankohtainen asia on jossain toisessa kunnassa ratkaistu. Se on iso etu,” Kärnä pohtii.

Kun kaikki yrittäjävaltuutetut kasataan yhteen läjään ja tarkastellaan koko tiimin elinvoimaisuutta, nousevat mieleen väistämättä sanat yhteistyö ja verkostoitumisosaaminen. Kärnän mielestä juuri siinä piilevät yrittäjävaltuutettujen kenties suurimmat valttikortit valtuustossa. ”Yrittäjät ovat useimmiten hyvin verkostoituneita, paitsi yrittäjäkollegoiden, myös asiakaskontaktien kautta. Lisäksi yrittäjiä yhdistää vahva hankintaosaaminen ja sopimusoikeuksien tuntemus,” Kärnä listaa. Yrittäjäyhdistykset ovat puolestaan se kaivo, josta yrittäjät voivat ammentaa ajankohtaista tutkimustietoa ja työkaluja valtuuston käyttöön kunnan asioiden kehittämistarkoituksessa.

Entä millaista lisäarvoa juuri lappilaiset yrittäjät voisivat tuoda mukanaan valtuustoon?

Piinapenkkiin joutuu nyt äkäslompololainen, 54-vuotias yrittäjä ja Navettagallerian emäntä Lea Kaulanen. Hänen analyysinsa lappilaisista yrittäjistä kiteytyy sitkeyden ja sisukkuuden, sekä pitkälle kehittyneen luonnon ehdoilla toimimiskyvyn ympärille. ”Lappilainen yrittäjä on tottunut toimimaan haasteellisessa ympäristössä. Lappilaisilla on vahva luontoyhteys ja ymmärrys siitä, miten luonnon ehdoilla toimitaan,” hän havainnoi. Lapissa toimiva matkailualan yrittäjä, jos joku pystynee puhumaan alati kiihtyvän Lapin matkailun eduista ja haasteista kenties paremmin kuin moni muu. ”Asiakaskunnan kansainvälisyys avartaa näkökulmaa,” Kaulanen kiteyttää.

Yrittäjyys tuo kylkiäisenään paitsi konkreettisia tietoja ja taitoja, myös sisäisiä oivalluksia omien asenteiden ja toimintamallien merkityksestä laajemmassa mittakaavassa. ”Yrittäjillä on näkemys siitä, että saadakseen haluamansa, on sen eteen tehtävä työtä. Ei voi odottaa, että joku muu tekee kaiken valmiiksi,” Kaulanen korostaa. Samalla hän pohtii myös Pohjoisen ja Etelän välistä suhdetta, mikä ei aina ole ongelmaton. ”Pohjoisen yrittäjä joutuu usein elämään ja tekemään ratkaisuja etelän ehdoilla. Toisinpäin harvoin tapahtuu,” hän harmittelee. Siksi lappilaiset yrittäjävaltuutetut ovatkin tärkeässä roolissa mitä tulee päätöksentekoon ja verkostoitumiseen maanlaajuisesti.

Ensimmäisen kautensa valtuustossa alkukesästä aloittanut Kaulanen katsoo isoa kuvaa. Hän pyrkii näkemään kunnan kokonaistilanteen ja eri kylien erilaiset tarpeet. Lapin luontomatkailun ollessa uusien haasteiden ja kasvukäyrien edessä, tarvitsee sekin huomiota osakseen. ”Kun tähän kylän ja kansallispuiston viereen lähdettiin ajamaan avolouhosta, joka sijoittuisi matkailualueen sisälle, koin tärkeäksi lähteä puolustamaan alueen puhdasta luontoa ja kestäviä elinkeinoja,” miehensä, 18-vuotiaan poikansa, koirien, kissan, lampaan, vuohien ja kanojen kanssa Äkäslompolossa asuva Kaulanen taustoittaa. Ei liene liioittelua sanoa, että Lapin luonnon ja luontomatkailun haasteet voi ymmärtää vain Lapin luonnon helmassa asuva ja työskentelevä ihminen.

Lappilaisuus ja yrittäjyys voivat molemmat tarjota valtuutetulle tietynlaisen etulyöntiaseman ja toimia valttikortteina Lapin yrittäjävaltuutettujen korttipakoissa. ”Solekko tehä” -mentaliteetti on iskostunut Napapiirin pohjoispuolella asuvien ja siellä kasvaneiden ihmisten mieliin ja ihojen alle. Kärjistetysti voidaan sanoa, että pitkittyneen jahkailun ja päättömän pähkäilyn sijaan lappilainen tarttuu mieluummin nopeasti toimeen. ”Pönöttäminen ei oikein istu lappilaiseen yrityskulttuuriin. Lappilaiset yrittäjät uskaltavat mennä suoraan asiaan,” Kärnä kehaisee. Hänen kohdallaan se tarkoittaa halua kasvattaa omaa ymmärrystä, etsiä ja jakaa tutkittua tietoa, seurata kehitystä ja yhdessä kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa ideoiden ja kokeillen löytää uusia toimintatapoja.

Valtuusto saa siis lappilaisilta yrittäjiltä aimo annoksen pähkinöitä pureskeltaviksi. Ja päinvastoin: valtuutettuna oleminen tarjoaa lappilaiselle yrittäjällekin eväitä elämään: ”Kun pääsee näkemään kunnan asioita sisältäpäin, saa uusia ideoita myös omiin juttuihin,” Pöykkö toteaa. Lappilaisten omaksi jutuksi voitaneen lisätä myös periksiantamaton, sisukas ja sinnikäs luonteenlaatu, johon yhdistyy kehon ja mielen letkeys, huumorin pilke silmäkulmassa ja juureva jalat maassa -asenne. Valtuustossa, jos jossakin, lappilaiset perusominaisuudet valjastetaan hyötykäyttöön. ”Etteenpäin se on, vaikka nokalleen kaatus!” Kärnä lainaa vanhaa lainausta.

Myös yrittäjille ominainen verkostoitumiskyky ja taito rakentaa siltoja eri ihmisten ja tahojen välille saa valtuustossa uusia ulottuvuuksia. Kuten vanhassa aasialaisessa tarinassa kuvaillaan: kaikkien maailman ihmisten nilkkaan on sidottu punainen lanka. Siitä lähtee lisää punaisia lankoja, jotka ovat kiinni kaikkien niiden ihmisten nilkoissa, joiden kanssa kyseinen henkilö on tekemisissä elämänsä aikana. Yrittäjävaltuutetuilla noiden lankojen luulisi risteilevän kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin paitsi alueellisesti, myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.

Voiko se olla muuta kuin vahvuus ja valttikortti?

googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_1’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_4’); });