Yrittäjäristit ovat arvokas tunnustus tehdystä työstä – katso miten palkitsemistuotteet tehdään käsityönä
Suomen Yrittäjät myöntää vuosittain parituhatta yrittäjä- ja ansioristiä sekä muuta palkitsemistuotetta. Seurasimme Kultakeskuksen tehtaalla Hämeenlinnassa, miten nämä käsityötuotteet valmistetaan virheettömiksi ja arvokkaiksi tunnustuksiksi.
Kultakeskus valmistaa lähes kaikki valtiolliset viralliset kunniamerkit ja suuren osa järjestöjen ansiomerkeistä. Suomen Yrittäjille valmistuu Hämeenlinnassa vuosittain noin 1600 erilaista ansioristiä yrittäjille ja työntekijöille jaettavaksi. Lisäksi Kultakeskus tekee vuosittain 400–500 yrittäjäpatsasta.
– Ansioristien ja kunniamerkkien valmistus vaatii pitkäjännitteistä työtä, paljon erikoisosaamista ja resursseja valmistuskapasiteettiin, kertoo myyntijohtaja Mikko Joukainen.
Kaikessa valmistuksessa tärkeintä on virheettömyys ja tasalaatuisuus. Korkeatasoinen tuotanto varmistetaan riittävillä resursseilla ja investoinneilla.
– Pystymme valmistamaan suuria määriä täysin virheettömiä tuotteita. Lopputuotteessa ei saa näkyä mitään paljain silmin havaittavaa virhettä kummallakaan puolella, Joukainen korostaa.
Palkitsemistuotteet ovat satavuotiaan Kultakeskuksen yksi liiketoimiala. Suomalainen yksityisomisteinen yritys tunnetaan myös muun muassa Kohinoor-koruista ja Kultakeskus-hopeista. Hämeenlinnassa työskentelee noin 60 työntekijää, koko konsernin henkilöstömäärä on 250.
Tarkkaa työtä puristuksesta paketointiin
Ansioristien valmistus alkaa tehtaalla puristimella, jossa on 1350 tonnin puristusvoima. Vaihetyöntekijä Matti Sarvala tekee ristin alkupalan 925/000-hopeasta. Jokaisen työvaiheen jälkeen on laaduntarkastus.
Hopeaseppä Matti Mäkelä sahaa käsin auki suurristin. Teuvo Huttunen operoi yrittäjäristin parissa sahaamalla auki yrittäjäristin aihiosta ristin tunnusosan reunat.
Hopeoitsija Pirjo Puoliväli tekee risteille kultausta. Ensin ristit käytetään lipeässä puhdistuksessa; sinne irtoaa pieninkin rasvatahra. Kultauksessa tuotteet upotetaan syanidiliuokseen, jossa sähkövirta johtaa puhtaan kullan ristiaihioihin. (teksti jatkuu kuvien jälkeen)
Pieni timantin ympärillä oleva keskusristi rodioidaan eli päällystetään platinametallilla. Marja Aronen tekee tarkkaa työtä suurennuslasin läpi.
Yksi tarkimmista vaiheista on timantin istutus timanttiristiin. 0,02 karaatin timantti tulee yleensä Belgiasta, kulta useimmiten Saksasta tai Ruotsista. Sami Laatikainen istuttaa timantit varmoin käsin ristin keskelle.
Tuotteiden osien tulee olla suorassa ja kiillotettuja.
– Jokaisen tuotteen pitää vastata tilaajan tarpeita. Emaloinnissa ei saa syntyä mustia pilkkuja, Joukainen kertoo.
Tehtaan arvokkaat materiaalit otetaan talteen pienintäkin hippusta myöten. Jopa käsienpesuvedet kierrätetään.
Sulatusuuniin laitetaan jatkuvasti uutta raaka-ainetta ylijääneistä palasista. Raaka-aineen valmistaja Janne Pykälistö työntää 1220-asteiseen uuniin hopean palasia, joka tulee ulos siisteinä levyinä valmiina uuteen käyttöön.
Loppukäsittely on tärkeä työ, jossa tuotteet kasataan, nauhoitetaan, kaiverretaan ja numeroidaan. Loppukäsittelijä Jukka Viik tekee tuotteelle vielä viimeisen laaduntarkastuksen ennen kuin paketoi sen valmiiksi asiakkaalle.
Tiina Rantakoski
tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
Kuvat ja video: Meeri Utti
