Yrittäjät mukaan in-house-yhtiöiden hankintoihin

Pirkanmaan Yrittäjät kutsui tammikuun viimeisenä perjantaina 27.1.2023 Kustos ry:n keskustelemaan julkisten hankintojen järjestämisestä Pirkanmaalla. Yrittäjäjärjestön motiivina oli luonnollisesti avata rakentava keskusteluyhteys siitä, kuinka pk-yrittäjien osallistumista inhouse-yhtiöiden ja erityisesti hyvinvointialueen hankintoihin helpotetaan, ja kuinka se turvataan myös tulevaisuudessa.

Kahvipöytäkeskusteluissa olivat läsnä Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä Istekki Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koskivuori, Monetra Oy:n toimitusjohtaja ja Kustos ry:n hallituksen jäsen Päivi Pitkänen, Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jenni Pöllänen, Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Janne Vuorinen, Pirkanmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Ulla Tirronen sekä molempien osapuolten viestintävastaavat.

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jenni Pöllänen avasi keskustelun ja kysyi ensimmäisenä, kuinka suuren osuuden esimerkiksi Istekki Oy ostaa ulkoa verrattuna sisäiseen tuotantoon. Koskivuori kertoi, että Istekin edellisvuoden lukuja hän ei voi vielä kertoa, mutta vuonna 2021 liikevaihto oli 153 M€, joista muilta yrityksiltä tehdyt ostot olivat 106 M€. Käytännössä omaa tuotantoa on siis 1/3 palveluista ja ulkoa ostetaan 2/3 hankinnoista. Mikäli tätä kolmasosaa ei tuotettaisi itse, siirtyisi se Koskivuoren mukaan suoraan julkiseen tuotantoon. Tampereella Istekki Oy:llä on jo lähes 100 eri toimittajaa.

-Kilpailutamme kaiken hankintalain mukaisesti ja käytämme mahdollisimman paljon kumppaneita, Koskivuori avaa. Kumppanuuksia on pienistä suuriin.

-Me olemme integroija, mitään emme myy sellaisenaan eteenpäin, vaan muokkaamme palveluita julkisen sektorin tarpeisiin, Koskivuori tähdentää.

Inhouse-yhtiö Monetran edustaja Päivi Pitkänen kertoo, että julkistoimijoille tukipalveluja tuottavan Monetran kulurakenteesta vähintään 60% on palkkakulua ja 25% on ostoja, kuten siivous- ja atk-palveluita. Loput 15% on tilavuokraa ja vastaavia.

-Kulupotista suurin osa on kiinteitä henkilöstön palkkakuluja. Siksi ostojen prosenttiosuus on Istekkiä pienempi, Pitkänen kertoo.

Janne Vuorinen, kuljetus- ja logistiikka-alan yrittäjä sekä Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja kysyy Pitkäseltä, onko Monetran kasvutavoitteena henkilöstön lisääminen vai yrityskumppaneiden lisääminen. 

Pitkäsen mukaan Monetran strateginen tavoite on toiminnan tehostaminen, joten tavoitteena ei ole kumpikaan yllä mainituista. Toki alihankinta voi olla yksi vaihtoehto toiminnan tehostamiselle.

Pölläsen mukaan yrittäjäpiireissä keskustellaan nyt paljon siitä, kuinka myös pienyrittäjä pääsisi hankintoihin mukaan, ja miten kilpailutus järjestetään niin, että pienyrittäjän on oikeasti mahdollista osallistua kilpailutukseen.

-Osaamista, tehokkuutta, luovuutta ja ammattitaitoa takuulla löytyy, Pöllänen terävöittää.

-Sellaiseen potilastietojärjestelmään, jonka juuri kilpailutimme, ei löydy tarjouksia edes Suomesta, mutta sen ympärillä on paljon, mihin mahtuu, Koskivuori vastaa. Istekki Oy:n toimittajarekisterissä on Koskivuoren mukaan jo 1000 toimittajaa, mutta silti välillä huomataan, ettei tarjouksia vain tule riittävästi. Koskivuori epäilee, että joko osaamista ei löydy Suomesta tai suomalaiset yritykset eivät tee riittävästi yhteistyötä yhteisen tarjouksen jättämiseksi.

-Usein kilpailutus aloitetaan markkinakartoituksella ja sen jälkeen pidetään yksi tai useampi markkinavuoropuhelu, Pitkänen kertoo. Päivin toiveena on saada enemmän suomalaista osaamista mukaan.

Koskivuoren mukaan pienemmissä kunnissa ei välttämättä ole riittävää hankintaosaamista, ja se voi näkyä kilpailutusten laadussa. Sen sijaan Istekki Oy tekee kaikkein pienimmissäkin hankinnoissa kevyen kilpailutuksen, jossa ei ole hankintalain mukaisia vaateita, mikä mahdollistaa myös avoimen vuoropuhelun yritysten kanssa. Vuorinen kertoo, että Pirkanmaan Yrittäjät on esittänyt pyynnön, että kunnat ja kaupungit avaisivat ostolaskudatansa julkisiksi, vaikka se lisäisikin työtä ja byrokratiaa. Koskivuori jatkaa ja toteaa, ettei tiedä, mistä syystä hankintalain hankintaraja on niin pieni kuin 60 000€.

-Se nimittäin estää pienempien toimijoiden käyttämisen, Koskivuori sanoo. 

Kahvipöydän keskiöön nousee tässä vaiheessa hankintalaki.

-Se on aivan liian jähmeä kaikkine ohjeineen, Pitkänen huokaa. Hän toimii itsekin rakennusalan perheyrittäjänä, mutta ei ole nähnyt järkeväksi osallistua Hilman kilpailutuksiin.

-Ymmärrän hyvin yrittäjän haasteen. On yhteinen asiamme, kuinka hankintalaista saadaan järkevä, Pitkänen toteaa. Koskivuori on samaa mieltä:

-Jos olemme solmineet sopimuksen todella laadukkaan ja innovatiivisen suomalaisen yrityksen kanssa, hankintalaki pakottaa meidät kilpailuttamaan ja vaihtamaan kilpailutuksen voittajaan.

-Myös osakeyhtiölaki sotkee kuviota entisestään, Koskivuori lisää. 

-Moni meidän pk-yrittäjä miettii, miten voin markkinoida itseäni, ja miten pääsen esimerkiksi edes pienhankintoihin mukaan, hankintaneuvoja Tirronen nostaa jälleen esiin. Vuorinen ja Pitkänen toteavat, että pienhankintoihin tarvittaisiin ehdottomasti ”pikkuhilma”, eli nykyistä kevyempi kilpailutusprosessi ja -järjestelmä.

-Siihen saakka, kunnes pikkuhilma saadaan pystyyn, kannustan kaikkia pk-yrittäjiä ottamaan rohkeasti suoraan yhteyttä inhouse-yhtiöiden edustajiin, Koskivuori sanoo ja toteaa heidänkin olevan vain ihmisiä, joita on lupa lähestyä vapaamuotoisesti. Myös palvelusetelimallista keskustellaan pk-yrittäjien osallistumiskeinona. 

Pirkanmaan Yrittäjien hankintaneuvoja kertoo olevansa iloinen yhteisen tapaamisen järjestymisestä.

-Mielestäni yrittäjien toimintaedellytyksiin vaikuttaminen tarkoittaa siltojen rakentamista – ei niiden polttamista, Tirronen toteaa. Pitkänen ja Koskivuori nyökkäävät samaan tahtiin:

-Emme mekään hae vastakkainasettelua, me tulemme aina tarvitsemaan pk-yrittäjiä, ja julkinen puoli tarvitsee meitä molempia. Tirronen aikoo seuraavaksi lähteä järjestämään uusia koulutuksia ja webinaareja, jotta yhä useampi pk-yrittäjä pääsee mukaan niin hyvinvointialueen suuriin kilpailutuksiin kuin kynnysarvot alittaviin pienhankintoihin.

-Näille on selkeästi kysyntää, vuoden ensimmäinen jäsentemme koulutustilaisuus tuli täyteen ensimmäisen kolmen tunnin aikana, Tirronen kertoo.   

Usean tunnin palaveriksi lopulta venynyt kahvipöytäkeskustelu päättyi yhteisiin tuumiin. Kilpailutuksista kertominen ja viestiminen on kaikkien yhteinen vastuu. Sekä Pirkanmaan Yrittäjät että inhouse-yhtiöiden edustajat aikovat toteuttaa lähitulevaisuudessa yhteisiä tilaisuuksia, joissa madalletaan paikallisten yritysten ja inhouse-yhtiöiden yhteistyön kynnystä.

Teksti ja kuvat: Eija Ranua

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 11.2.2023