Yrittäjien kannanotto työllisyyssuunnitelmaan

Orimattilan Yrittäjien lausunto Orimattilan kaupungin
työllisyyssuunnitelmaan

Orimattilan Yrittäjät näkee tuoreen työllisyyssuunnitelman erittäin positiivisena asiana ja arvostaa kaupungin panostuksia työllisyydenhoidon kehittämiseksi. Työllisyyssuunnitelmassa käsitellään yleisesti ottaen hyvin myös yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa esiin tulleita kehittämiskohteita. Yrittäjäjärjestö näkee erityisen myönteisenä asiana yritysyhteistyön sekä nykyään hajallaan olevien työllisyyspalveluiden keskittämisen ja eri toimijoiden toiminnan koordinoinnin kehittämisen. Uuden työllisyyssuunnitelman uskotaan toteutuessaan vievän Orimattilan työllisyysasioita vahvasti oikeaan suuntaan. Myös suunnitelman käsitteleminen yrittäjäjärjestöjen kanssa sekä yhdistyksille esitetyt lausuntopyynnön ovat olleet hienoja osoituksia yritysystävällisestä toimintatavasta. Alla on listattuna aiheittain Orimattilan Yrittäjien kommentteja, joilla yritetään tuoda vielä lisäarvoa nykyiselläänkin toimivaan suunnitelmaan:

Tausta
Pienenä lisäyksenä kohtaan ”Ei ole olemassa tyypillistä työtöntä”: Vaikka työttömiä ei tosiaan voida laittaa yhteen muottiin, voidaan kuitenkin tunnistaa erilaisia segmenttejä, joiden palvelutarpeet ovat samankaltaisia. Esim. syrjäytyneiden nuorten, sairaseläkkeelle kuuluvien, rakennetyöttömien tai työmarkkinoita välttelevien pimeää työtä tekevien henkilöiden palvelutarpeet poikkeavat huomattavasti, mutta kunkin ryhmän sisään mahtuu suuri joukko työttömiä. Koska palveluiden räätälöiminen eri segmenteille sopiviksi (ja ihmisten ohjaaminen oikeisiin palveluihin) nähdään ensiarvoisen tärkeäksi, haluttiin tätä asiaa korostaa.

Kaaviot
Kaavioissa olisi toivottavaa käyttää kaaviolajina liitettyä pylväskaaviota, joka näyttäisi samalla kertaa Orimattilan tilanteen lisäksi alueellisen ja kansallisen tilanteen (tai vähintään jomman kumman). Suunnitelmassa esimerkiksi mainitaan, että ”Orimattilan
aktivointiaste on pysytellyt suhteellisen alhaisena…”. Suhteellisuutta on kuitenkin mahdoton maallikkona arvioida, jos käytettävissä ei ole mitään vertailutietoa.

Tavoitteet
Työllisyyssuunnitelmassa on linjattu erittäin hyviä tavoitteita työllisyydenhoidon kehittämiseksi Orimattilassa. Yrittäjäjärjestö näkee kuitenkin, että jo työllisyyspalveluverkoston hajanaisuuden vuoksi olisi ennen yksittäisten tavoitteiden listaamista hyödyllistä linjata laajemmin työllisyydenhoidon strategista tahtotilaa Orimattilassa. Tähän saakka yhtenä merkittävimmistä ongelmista on ollut, että eri työllisyyspalveluverkoston toimijoilla on hyvin eriäviä näkemyksiä siitä, mihin palveluntarjonnalla ylipäätään tähdätään. Eri työllisyyspalveluiden tulisi muodostaa eri elämäntilanteissa oleville työttömille vapaisiin työmarkkinoihin päättyvä yhtenäinen polku.
Oli kyse sitten harjoittelusta tai työnteosta, toimenpiteiden tulisi aina sijoittua mahdollisimman lähelle elinkeinoelämää keinotekoisten ympäristöjen sijasta. Kaikessa toiminnassa tulisi myös välttää elinkeinoelämän kanssa kilpailevien mekanismien
rakentamista.

Yrittäjäjärjestö osana työllisyyspalveluverkostoa
Orimattilan Yrittäjät näkee, että työllisyyspalveluverkoston koostuessa useista eri toimijoista, olisi yrittäjäyhdistyksen hyödyllistä olla osana verkostoa. Erityisesti kun verkoston toiminnasta pyritään kehittämään nykyistä koordinoidumpaa, olisi jo tiedonkulun kannaltakin olennaista, että yrittäjäjärjestöllä olisi edustaja tulevissa kokouksissa. Yhdistyksemme on valmistautunut myös nimeämään hallituksestamme työllisyysasioille omistautuneen henkilön osana tavoitetta tehdä entistä aktiivisempaa
yhteistyötä kaupungin kanssa. Toisaalta näemme myös olennaisena asiana, että lopullisen tavoitteen ollessa työttömien työllistyminen nimenomaan yrityksiin, myös elinkeinoelämä olisi edustettuna. Muodostavathan yritykset tietyllä tapaa kaikkein suurimman työllisyyspalveluiden tarjoajatahon.

Seuranta ja mittarit
Koska työttömyysprosenttiin vaikuttaa aktivointiaste, olisi suotavaa mitata myös aktivointiasteella korjaamatonta työllisyysastetta. Voi olla vaarallista tuudittautua siihen uskoon, että työllisyystilanne on työttömyysasteen mukaan hyvä, vaikka todellisuudessa
työssäkäyvän väestön osuus on voinut jopa pienentyä.

Tunnuslukulistassa on mainittu myös työttömien 25‐vuotiaiden sekä pitkäaikaistyöttömien määrät. Myös näiden osalta olisi syytä mitata erikseen aktivointitoimenpiteillä aikaansaatua tasoa sekä ”todellista” työttömien määrää.

Orimattilan Yrittäjät pitää erityisen tärkeänä sekä työllisyysyksikön että työllisyyspalveluverkoston (sekä eri toimijoiden että verkoston kokonaisuutena) suoritteiden mittaamista, mutta yhdistys haluaa painottaa, että mittaamisessa tulisi painottaa laadullisia tekijöitä esim. pelkkien aloitettujen toimenpiteiden sijaan. Aloitettuja toimenpiteitä parempia mittareita olisivat mm. parhaillaan aktiiviset toimenpiteet, onnistuneesti loppuun viedyt toimenpiteet (työpajajaksot, työkokeilut, oppisopimukset, jne.) sekä erityisesti työllistymiseen johtaneet toimenpiteet.

Toiminnan tuloksellisuutta tulisi mitata pitkällä tähtäimellä, sillä esim. yhdelle vuodelle asetettu työmarkkinatuen maksuosuustavoite ohjaa toimintaa aktivointitoimenpiteiden määrän nopeaan maksimoimiseen, mikä ei ole paras tie tavoiteltaessa työttömien
lopullista työllistymistä.

Omistajaohjaus
Yhdistys näkee olennaiseksi, että kaupungilla on edustaja valvomassa niiden organisaatioiden toimintaa, joille se myöntää taloudellista tukea. Näin varmistutaan siitä, että työllisyyspalveluverkosto toimii mahdollisimman pitkälti työllisyyssuunnitelmassa
linjattuja tavoitteita edistäen ja sovittuja toimintatapoja noudattaen.

Orimattila‐lisä ja kesätyöntekijän työllistämistuki
Suunnitelmassa ei ole tällaisenaan mainittu tarpeita kuntalisän kehittämiselle. Yhdistys korostaa, että kuntalisään tarvittaisiin ehdottomasti joustavuutta silloin kun TE‐palveluiden palkkatukimäärärahat loppuvat (mikä tapahtuu joka vuosi). Pahimmillaan yritykset joutuvat viivästyttämään määrärahojen loppuessa palkkatuettujen työsuhteiden solmimisia jo loppukesästä. Kuntalisäpäätöstä ei tulisi sitoa palkkatukipäätökseen vaan juuri päin vastoin käyttää kuntalisää tukemaan työllistymistä niissä tilanteissa, joissa palkkatukea ei myönnetä. Joustavuutta tarvittaisiin siis myös niissä tilanteissa, joissa työtön ei syystä tai
toisesta täytä TE‐palveluiden palkkatukikriteereitä, mutta kaupungin intresseissä kuitenkin olisi kyseisen henkilön työllistäminen.

Sekä Orimattila‐lisässä että kesätyöntekijän tuen osalta tulisi panostaa haku‐ ja maksatusprosessien keventämiseen. Tähän saakka molemmat prosessit ovat olleet tarpeettoman työläitä yrityksille. Lisäksi näihin liittyvä ohjeistus on ollut puutteellista.
Yrittäjäjärjestö toivoo näiden osalta sähköisten palveluiden kehittämistä, mutta vähintään ohjekentillä varustettuja toimivia lomakepohjia, joista on karsittu pois tarpeettomat osiot. Maksatuksen osalta toivotaan joustavuutta maksatusväliin (kerralla tai osissa) sekä yksinkertaistamista korvattavan tukisumman laskentaan. Erityisesti tuen myöntämisperusteisiin kaivataan selkeyttä niin, että yrityksen ei tarvitse jatkossa ottaa erikseen yhteyttä jokaisen palkattavan työntekijän osalta selvittääkseen tukioikeuden.
Kokonaisuudessaan prosessien selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen vähentäisi työmäärää myös kaupungin puolella.

Mikäli kuntalisällä olisi mahdollista saada työntekijälle yli 50 % tukiosuus (ylimenevän tuen liittyessä esim. perehdyttämisestä koituviin kustannuksiin), toivotaan asiasta selkeää ohjeistusta ja selkeitä linjauksia myöntämisperusteiden osalta. Kyseinen mahdollisuus korostuisi kaikkein pisimpään työttömänä olleisen ja vaikeimmin työllistyvien kohdalla, sillä monesti vaikeimmin työelämästä sivuun jääneiden kohdalla edes 50 % tukiosuus ei ole riittävä kannuste palkkaamiselle.

Kaupungin oma tukityöllistäminen
Orimattilan Yrittäjät kaipaa työllisyyssuunnitelmaan linjauksia siitä, millä periaatteilla kaupunki itse toteuttaa esim. palkkatuella tapahtuvaa työllistämistä. Kaikessa tukityöllistämisessä tulisi pyrkiä siihen, että työntekijän valmiudet työllistyä vapaille työmarkkinoille parantuisivat. Palkkaus‐/sijoittamispäätöksen tulisi lähteä ensisijaisesti työnhakijan tarpeesta, kun suunnitelma antaa tällä hetkellä ymmärtää, että sijoittamiseen vaikuttavat kaupungin yksiköiden tarve ja määrärahat. Pahimmassa tapauksessa
työntekijälle osoitetaan tehtäviä, joiden mukaiselle osaamiselle ei ole kysyntää vapailla työmarkkinoilla. Ongelmaksi voi muodostua myös palkkatukien ”palaminen”, sillä jo muutaman kuukauden palkkatuettu työllistyminen voi viedä tukioikeuden henkilöltä, joka
olisi muuten oikeutettu jopa kahden vuoden palkkatukeen.

Palkkatukioikeudellisten työllistäminen yrityksiin kolmannen sektorin kautta
Lahdessa Työapu Lahty ry (entinen Lahden seudun työttömät ry) työllistää palkkatukeen oikeutettuja henkilöitä yrityksiin ja yhteisöihin. Työntekijöiden työsuhde on Lahty ry:ssä, joka veloittaa käyttäjätaholta 40 euron hallinnollisen kuukausikulun. Kohderyhmään kuuluvat vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat, pitkään työttömänä olleet, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, osatyökykyiset ja maahanmuuttajat. Vastaavanlaisen työllistämismallin käyttöä tulisi selvittää myös Orimattilaan.

Työllisyyspalveluiden viestinnän kehittäminen
Tavoitteena tulisi olla myös tiedon jakaminen tarjolla olevasta työvoimasta, sillä työllistymiseen vaaditaan aina paitsi avain työpaikka, myös oikea henkilö. Helpottamalla saatavilla olevan paikallisen työvoiman löytämistä ja etenkin arvioimista, luodaan tilanteita, joissa yritykset turvautuvat helpommin juuri paikalliseen työvoimaan. Samalla voidaan madaltaa palkkaamisen kynnystä tilanteissa, joissa työvoiman tarve ei ole akuutti tai kokoaikainen.

Työllisyysyksikön kannattaa mainuttujen viestinnän kehittämiseksi tehtävien toimenpiteiden lisäksi panostaa omien sivujensa hakukonenäkyvyyden parantamiseen. Esim. hakusanalla ”työpaikka Orimattila” tai ”työpaikat Orimattila” ei löydy Googlesta
lainkaan työllisyysyksikön tietoja, mikä johtuu sivun http://www.orimattila.fi/ote sisällöllisistä puutteista (lähinnä oikeiden hakusanojen puuttumisesta). Nämä ovat asioita, joita voidaan kehittää huolimatta kaupungin kotisivu‐uudistuksesta. Myös
maantieteellisesti rajattua hakukonemainontaa sekä tarkemmilla demografisilla muuttujilla rajattua sosiaalisen median mainontaa kannattaisi ehdottomasti käyttää, sillä palveluiden löydettävyys on aivan yhtä tärkeää julkisella kuin kaupallisella sektorilla. Sosiaalisen median merkityksen voidaan vielä olettaa korostuvan nuorisotyöttömien kohderyhmässä.

Yrittäjyys vahvasti yhdeksi työllistymisen muodoksi – LAMK‐yhteistyön huomioiminen
Orimattilan kaupungin ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteistyösopimusta ollaan parhaillaan uudistamassa, ja yhtenä osiona tarkastellaan start‐up‐yrittäjyyteen liittyvän toimintamallin käyttöönottoa Orimattilassa. LAMK:n mallina on osuustoimintamuotoinen
yrittäjyys, joka myös Orimattilan Yrittäjien näkemyksen mukaan voisi toimia matalan kynnyksen vaihtoehtona yrittäjyydestä kiinnostuneille sekä tuoda monimuotoisuutta työllisyyspalveluiden tarjoamaan. Starttirahaan oikeuttamattomien alkavien yrittäjien tukeminen. Yhdeksi merkittäväksi ongelmaksi yrittäjäksi ryhtyville voi muodostua kielteinen starttirahapäätös, joka perustuu usein TE‐palveluiden toimialarajauksiin. Kyseessä voi kuitenkin olla myös aiempi pienimuotoisen yritystoiminnan harjoittaminen, liikeidea joka ei vakuuta päättäjiä tai jokin muu syy. Yrittäjäjärjestö toivoo, että kaupunki selvittäisi mahdollisuutta työttömän henkilön harkinnanvaraiseen tukemiseen tilanteessa, jossa kielteinen starttirahapäätös estää työllistymisen. Kenties Orimattila‐lisää tms. voitaisiin hyödyntää myös tilanteessa, jossa palkkaamisen tukea olisi tarvetta osoittaa palkattavan työntekijän sijasta aloittavaan yrittäjään itseensä. Kaupungin kannalta olennaista on kuitenkin työmarkkinatuen maksuosuuden pienentäminen, mikä toteutuu myös yrittäjäksi työllistymisen kautta.

Työnantajaringit ja edelleensijoittaminen
Yrittäjäjärjestö katsoo, että edelleensijoittaminen joko yhteen yritykseen tai työnantajarinkiin on vähintäänkin kokeilun arvoinen tapa vähentää työttömyyttä ja antaa työntekijälle ponnahduslauta työelämään. Edelleensijoittaminen tukee henkilön pitkäaikaista työllistymistä myös sitä kautta, että työsuhteesta työllistyminen on aina helpompaa kuin työttömyydestä työllistyminen. Työnantajaringit puolestaan madaltavat pienimpien yritysten kynnystä työllistää osa‐aikaisesti ja jopa pitkällä tähtäimellä. Vasta
käytännön työ osoittaa, löytyykö Orimattilasta riittävästi ja sopivilla työkokonaisuuksilla olevia yrityksiä ja toisaalta soveltuvia työntekijöitä työnantajarinkien muodostamiseksi.

Kummi- ja kumppanuusyritykset
Kummi‐ ja kumppanuusyrittäjyys voi parhaillaan madaltaa yrittäjiksi ryhtymisen kynnystä ja vähentää erityisesti alkuvaiheen epävarmuustekijöitä. Se luo näin uusia mahdollisuuksia yrittäjyyttä harkitseville työttömille (toki myös muillekin). Yrittäjille tällainen malli voi puolestaan tuoda tarvittavia apukäsiä ja toimia myös reittinä omistajanvaihdokseen.

Orimattilan Yrittäjät näkee erityisen tärkeäksi, että koko työllisyyspalveluverkostossa ymmärretään erilaiset mahdollisuudet yrittäjyyden alkutaipaleen helpottamiseksi ja opitaan entistä paremmin tunnistamaan ja ohjaamaan eteenpäin henkilöitä, joilla voisi olla halua ja potentiaalia yrittäjyyteen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, mutta myös yrittäjyyspolun jatkuvaa huomioimista työttömien palvelutarpeiden kartoittamisessa.