Yritysten roolia vahvistettava hyvinvointialueen muutosohjelmassa

Kainuun Yrittäjien lausunto Kainuun hyvinvointialueen muutosohjelmaan: Hanke: Kainuun hyvinvointialueen muutosohjelma 2026-2029 – Otakantaa.fi

Johdanto ja yleisarvio 

Kainuun Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua Kainuun hyvinvointialueen strategiaan liittyvästä muutosohjelman luonnoksesta. Pidämme tärkeänä, että hyvinvointialue kuulee valmistelussa asukkaita, henkilöstöä, kuntia, järjestöjä, yrityksiä ja muita sidosryhmiä. Hyvinvointialueen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus koko maakunnan elinvoimaan, palveluiden saatavuuteen, yritysten toimintaedellytyksiin ja julkisen talouden kestävyyteen. 

Muutosohjelman luonnos tunnistaa hyvin Kainuun keskeiset haasteet. Väestön väheneminen ja ikääntyminen, korkea sairastavuus, henkilöstön saatavuus, pitkät etäisyydet, rahoituksen niukkuus ja kasvavat palvelutarpeet muodostavat kokonaisuuden, joka edellyttää palvelurakenteen uudistamista. On perusteltua, että luonnoksessa painotetaan talouden tasapainottamista, ennaltaehkäisyä, varhaista tukea, palveluympäristön uudistamista, digitalisaatiota, henkilöstön riittävyyttä, tiedolla johtamista ja yhteistyötäak

Yritysten rooli osana palvelujärjestelmää 

Kainuun Yrittäjien näkökulmasta muutosohjelman keskeinen kehittämistarve liittyy siihen, että yritysten rooli jää luonnoksessa vielä liian yleiselle tasolle. Luonnoksessa tunnistetaan kumppanuudet myös yritysten kanssa, mutta se ei riittävästi kuvaa, miten yrityksiä hyödynnetään palveluiden järjestämisessä, kehittämisessä, innovaatioissa, kustannusvaikuttavuuden parantamisessa ja palveluiden saatavuuden turvaamisessa. 

Kainuun hyvinvointialue on maakunnan suurimpia julkisia toimijoita. Sen päätökset vaikuttavat suoraan siihen, millainen palveluntuottajamarkkina Kainuussa säilyy ja kehittyy. Toimiva yrityskenttä ei ole hyvinvointialueelle vain ostopalveluresurssi, vaan osa maakunnan palveluverkkoa, huoltovarmuutta, työllisyyttä ja elinvoimaa. Yritysten osaamista voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuntoutuksessa, kuljetuksissa, ateria- ja siivouspalveluissa, kiinteistöjen ylläpidossa, teknologiapalveluissa, tilapalveluissa sekä muissa tukipalveluissa. 

Monituottajamalli ja tuotantotapaneutraalius 

Muutosohjelmassa tulisi vahvistaa monituottajamallin periaatetta. Kainuun kaltaisella alueella palveluiden turvaaminen edellyttää, että oma tuotanto, yritykset, järjestöt ja muut toimijat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Monituottajamalli ei tarkoita hallitsematonta palveluiden pirstoutumista, vaan suunnitelmallista palvelurakennetta, jossa tuotantotapa valitaan laadun, saatavuuden, vaikuttavuuden, henkilöstön riittävyyden ja kokonaiskustannusten perusteella. 

Erityistä huomiota tulee kiinnittää tuotantotapaneutraaliuteen. Muutosohjelmassa ei tulisi lähtökohtaisesti suosia omaa tuotantoa eikä ostopalveluja, vaan eri vaihtoehdot tulee arvioida vertailukelpoisilla perusteilla. Luonnoksessa oleva kirjaus, jonka mukaan lastensuojelun sijaishuollon sekä asumispalveluiden omaa toimintaa lisätään ostopalvelujen sijaan, on tästä näkökulmasta ongelmallinen. Tällainen linjaus voi olla perusteltu vain, jos sen tueksi on esitetty avoin vertailu palveluiden laadusta, saatavuudesta, henkilöstön saatavuudesta, vaikuttavuudesta ja todellisista kokonaiskustannuksista. 

Kainuun Yrittäjät esittää, että kyseinen kirjaus muutetaan tuotantotapaneutraaliksi. Hyvinvointialueen tulee arvioida omaa tuotantoa, ostopalveluja ja monituottajamalleja samoilla kriteereillä. Ratkaisujen tulee perustua tietoon, ei oletukseen siitä, että jokin tuotantotapa on lähtökohtaisesti toista parempi. 

Kustannusläpinäkyvyys ja yksikköhinnat 

Kainuun Yrittäjät pitää välttämättömänä, että hyvinvointialue laskee ja julkaisee avoimesti oman palvelutuotantonsa yksikköhinnat keskeisissä palveluissa. Tämä on edellytys sille, että aluevaltuusto, aluehallitus, kunnat, asukkaat, henkilöstö, yritykset ja muut sidosryhmät voivat arvioida päätösten taloudellista järkevyyttä ja vaikutuksia. 

Jos oman tuotannon kustannuksia ei lasketa ja julkaista samalla tarkkuudella kuin ostopalveluiden hinnat näkyvät sopimuksissa ja kilpailutuksissa, päätöksenteossa syntyy epäsymmetria. Ostopalveluiden hinnat ovat yleensä näkyviä, mutta oman tuotannon todelliset kustannukset voivat jäädä hajalleen henkilöstö-, tila-, hallinto-, tukipalvelu-, järjestelmä-, sijaistus-, kuljetus-, investointi- ja käyttöastekustannuksiin. Tällöin palveluiden edullisuudesta tai kalleudesta voidaan tehdä virheellisiä johtopäätöksiä. 

Muutosohjelmaan tulisi lisätä toimenpide, jonka mukaan hyvinvointialue ottaa käyttöön yhtenäisen kustannuslaskennan mallin oman palvelutuotannon yksikköhintojen määrittämiseksi ja julkaisee nämä tiedot säännöllisesti. Yksikköhintojen tulee sisältää olennaiset suorat ja välilliset kustannukset, kuten henkilöstökustannukset sivukuluineen, toimitilat, hallinto, johtaminen, tukipalvelut, järjestelmät, koulutus, sijaistaminen, varallaolo, kalusto, matkakustannukset, investoinnit ja käyttöasteen vaikutus. Myös laskentaperiaatteet tulee kuvata avoimesti, jotta tiedot ovat ymmärrettäviä ja vertailukelpoisia. 

Avoin yksikköhintalaskenta ei ole kannanotto oman tuotannon tai yksityisen palvelutuotannon puolesta tai vastaan. Se on hyvän hallinnon, avoimen päätöksenteon ja kustannusvaikuttavan palveluiden järjestämisen perusedellytys. Kun eri tuotantotavat arvioidaan samoilla laskentaperiaatteilla, voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä siitä, mikä ratkaisu on asiakkaan, henkilöstön, veronmaksajan ja koko maakunnan edun mukainen. 

Hankinnat ja sopimusohjaus 

Hankintojen ja sopimusohjauksen merkitys tulisi tuoda muutosohjelmassa nykyistä selvemmin esiin. Hyvinvointialueen hankinnat ovat merkittävä osa alueen elinkeinopolitiikkaa ja palveluiden järjestämistä. Hyvin valmistellut kilpailutukset, realistiset sopimusehdot ja ennakoiva markkinavuoropuhelu voivat parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. 

Vastaavasti epärealistiset ehdot, liian tiukat vasteajat, kohtuuttomat sanktiot, liian pieniin osiin pilkotut kokonaisuudet tai pitkien etäisyyksien kustannusten epäselvä käsittely voivat nostaa hintoja ja heikentää yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin. 

Kainuussa hankinnoissa on huomioitava alueen erityispiirteet: pitkät välimatkat, pieni väestöpohja, rajallinen palveluntuottajamarkkina ja henkilöstön saatavuushaasteet. Sopimusehtojen tulee mahdollistaa laadukas palvelutuotanto myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämä edellyttää riittävän varhaista markkinavuoropuhelua, tarkoituksenmukaisia hankintakokonaisuuksia, kohtuullisia sopimusehtoja ja kustannusrakenteen avointa tarkastelua. 

Digitalisaatio ja teknologia 

Digitalisaation ja teknologian osalta luonnoksen suunta on kannatettava. Digipalvelut, etäpalvelut, tekoäly, sensoriteknologia ja sähköiset asiointikanavat voivat parantaa palveluiden saatavuutta ja tuottavuutta, jos ne toteutetaan käyttäjälähtöisesti. Samalla on tärkeää hyödyntää yritysten ratkaisuja, kehittäjäkumppanuuksia ja markkinoilla jo olemassa olevia teknologioita. Kaikkea ei tarvitse rakentaa itse. 

Digitalisaatiossa on varmistettava yhdenvertaisuus. Kaikille asiakkaille digipalvelut eivät ole ensisijainen tai riittävä ratkaisu. Siksi digitaaliset palvelut tulee nähdä osana palvelukokonaisuutta, ei automaattisena korvaajana henkilökohtaiselle palvelulle. 

Henkilöstö ja työvoimavaikutukset 

Henkilöstön osalta luonnos tunnistaa hyvin eläköitymisen, työvoiman saatavuuden ja työhyvinvoinnin haasteet. Kainuun Yrittäjät pitää tärkeänä, että henkilöstöratkaisuissa tarkastellaan koko alueen työvoimatilannetta, ei vain hyvinvointialueen omaa henkilöstöä. 

Hyvinvointialue, kunnat ja yritykset kilpailevat osin samasta työvoimasta. Jos hyvinvointialue laajentaa merkittävästi omaa tuotantoaan, vaikutukset yritysten työvoiman saatavuuteen tulee arvioida etukäteen. 

Alueen elinvoiman kannalta on tärkeää, ettei hyvinvointialue omilla ratkaisuillaan tarpeettomasti kavenna paikallista yritystoimintaa tai siirrä työvoimaa markkinoilta julkisen tuotannon sisään ilman osoitettua kokonaishyötyä. Palveluntuottajamarkkinan supistuminen voi pitkällä aikavälillä vähentää kilpailua, nostaa kustannuksia ja kaventaa palveluiden järjestämisen vaihtoehtoja. 

Seuranta ja mittarit 

Muutosohjelman seurannan osalta mittareiden tulisi kuvata talouden ja lakisääteisten saatavuusmittareiden lisäksi palveluiden vaikuttavuutta, asiakaskokemusta, palveluketjujen toimivuutta, hankintojen onnistumista, tuotantotapojen kustannusvertailua, markkinoiden toimivuutta ja yritysvaikutuksia. Jos ohjelman tavoitteena on uudistaa palvelujärjestelmää, myös mittareiden on kuvattava koko palvelujärjestelmän toimivuutta. 

Yhteenveto ja esitykset 

Kainuun Yrittäjät pitää muutosohjelman yleistä suuntaa monilta osin oikeana. Talouden tasapainottaminen, palveluiden uudistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen ovat välttämättömiä tavoitteita. Jotta tavoitteet toteutuvat, muutosohjelman tulee kuitenkin tunnistaa nykyistä selkeämmin yritysten merkitys osana palvelujärjestelmää, alueen elinvoimaa ja kustannusvaikuttavia ratkaisuja. 

Yhteenvetona Kainuun Yrittäjät esittää, että muutosohjelmassa: 

• täsmennetään oman tuotannon, ostopalveluiden ja monituottajamallien suhdetta tuotantotapaneutraaliksi 

• muutetaan sijaishuollon ja asumispalveluiden omaa tuotantoa koskeva kirjaus muotoon, joka perustuu avoimeen laatu-, saatavuus-, henkilöstö-, vaikuttavuus- ja kokonaiskustannusvertailuun 

• lisätään velvoite laskea ja julkaista hyvinvointialueen oman palvelutuotannon yksikköhinnat keskeisissä palveluissa 

• kirjataan yritykset ja yksityiset palveluntuottajat selkeämmin strategisiksi kumppaneiksi palveluiden kehittämisessä ja järjestämisessä 

• lisätään hankintojen ja sopimusohjauksen kehittäminen omaksi toimenpiteekseen 

• otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointi merkittävissä palvelurakenne-, hankinta- ja tuotantotapapäätöksissä 

• hyödynnetään yritysten osaamista digitalisaatiossa, teknologiassa, tukipalveluissa ja palveluinnovaatioissa 

• täydennetään seurantamittareita siten, että ne kuvaavat myös vaikuttavuutta, tuotantotapojen vertailua, hankintojen onnistumista ja vaikutuksia Kainuun yrityskenttään. 

Näillä täsmennyksillä muutosohjelma tukisi paremmin Kainuun hyvinvointialueen tavoitetta turvata laadukkaat, vaikuttavat ja taloudellisesti kestävät palvelut sekä vahvistaisi samalla koko maakunnan elinvoimaa. 

Mari Möttönen
toimitusjohtaja
Kainuun Yrittäjät

Lausunto on lähetetty Kainuun hyvinvointialueelle 28.4.2026