Kasvu ei tule Pohjois-Pohjanmaalle valmiina, vaan yrittäjät tekevät sen

Yrittäjän päivänä on hyvä muistaa, mistä Suomen kasvu todella syntyy. Se syntyy yrityksissä, joissa tehdään kauppaa, kehitetään uusia tuotteita, viedään maailmalle, investoidaan ja palkataan työntekijöitä. Julkiset investoinnit, veroratkaisut, koulutus ja yrityspalvelut voivat tukea kasvua, mutta ne eivät synnytä sitä yritysten puolesta.

Pohjois-Pohjanmaan vahvuus on yritystoiminnan monipuolisuus. Maakunnassamme yhdistyvät teknologia, teollisuus, rakentaminen, palvelut, matkailu sekä ruoka- ja luonnonvara-alat. Oulun vahvan osaamiskeskittymän rinnalla tarvitaan koko maakunnan yrittäjyyttä, koska elinvoima rakentuu yhtä lailla pienissä kunnissa, maaseudulla kuin kaupunkiseuduilla.

Kasvun mahdollisuudet ovat nyt poikkeuksellisen suuret. Pohjois-Pohjanmaalle suunnitellaan yli kymmenen miljardin euron teollisia investointeja, vaikka tuulivoima ja sähköverkot eivät sisälly lukuun. Investointihankkeet muuttuvat kasvuksi vasta silloin, kun alueen pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan toimitusketjuihin, saavat uusia asiakkaita ja uskaltavat tehdä omia investointejaan.

Yrittäjät tietävät, että yrityksen menestys riippuu ennen kaikkea heidän omista päätöksistään ja työstään. Kansantalouden näkökulmasta on silti tärkeää, ettei kasvun tielle rakenneta turhia esteitä. Lupien, sääntelyn, verotuksen, rahoituksen ja työmarkkinoiden pitää mahdollistaa kasvu. Jos yrityksen aika ja rahat kuluvat tarpeettomaan hallintoon, ne ovat pois asiakkaista, kehittämisestä ja työllistämisestä.

Hallituksen vuoden 2027 budjettiratkaisussa on useita oikeansuuntaisia päätöksiä. Yhteisöveron alentaminen 18 prosenttiin, yrittäjävähennyksen korottaminen ja kotitalousvähennyksen parantaminen vahvistavat yrittämisen kannusteita ja palvelujen kysyntää. Työn verotuksen keventäminen voi puolestaan lisätä kuluttajien ostovoimaa.

Yhteisöveron alennus auttaa kuitenkin vain yritystä, joka tekee tulosta. Siksi tarvitaan myös kysyntää, rahoitusta ja luottamusta tulevaan. Rakentamiseen suunnattu sadan miljoonan euron panostus voi piristää pitkään vaikeuksissa ollutta alaa. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen noin 230 miljoonan euron lisäys tarjoaa mahdollisuuksia alueemme yrityksille, jos rahoitus saadaan myös pienten ja keskisuurten yritysten ulottuville. Muhoksen valtatien 22 liittymäratkaisuihin esitetty rahoitus on tarpeellinen alueellinen parannus, vaikka Pohjois-Suomen liikenneverkko kaipaa paljon enemmän.

Tekoäly, puhdas energia ja turvallisuuteen liittyvä liiketoiminta avaavat uusia markkinoita. Samalla yritykset kamppailevat epävarman kysynnän, kustannusten, osaajien saatavuuden ja omistajuuden jatkumisen kanssa. Mahdollisuudet muuttuvat työksi, hyvinvoinniksi ja verotuloiksi vain menestyvien yritysten kautta.

Yrittäjän päivänä kiitos kuuluu jokaiselle, joka kantaa vastuuta, ottaa riskiä ja rakentaa tulevaisuutta. Kun yritykset pärjäävät ja kasvavat, myös Pohjois-Pohjanmaa ja koko Suomi kasvavat🩵