YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Koulujen kesälomien siirrosta
Eduskunnan käsittelyyn on menossa kesälomien siirrosta esitys, jota teollisuus ja Mara-alat (matkailu- ja ravintola-ala) ovat pitkään ajaneet. Kyseessä on Suomen hallituksen toivoma kasvutoimi, sekä harvinainen rakenneuudistus, koska se voitaisiin toteuttaa ilman merkittäviä julkisia kustannuksia. Uudistuksella olisi merkittävää potentiaalia vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä laajasti eri toimialoilla.
Nykyinen malli, jossa Suomi käy kesäloma-aikojen osalta eri tahtia Euroopan kanssa, ei ole täysin toimiva. Tästä eriaikaisuudesta kärsivät myös niin vienti- kuin tuontiteollisuus.
Mara-alojen kohdalla asia on selvä. Suomi sulkeutuu monien matkailukohteiden osalta jo elokuussa. Tästä syystä suuret kansainväliset matkayhtiöt eivät panosta Suomen kesäajan matkailuun täysipainoisesti. Elokuu on Euroopassa yleisin kesälomakausi, jolloin monet Euroopan maat, kuten esim. Ranska, Italia ja Espanja pitävät kesälomiaan. Suomi jää näistä matkailijavirroista osattomaksi.
Mara-ala työllistää noin 17 000 kesätyöntekijää, opiskelijoita ja nuoria. Ala on suurimpia nuorten rahoittajia ja ensimmäisen työkokemuksen tarjoajia. Lomakautta siirtämällä moni opiskelija saisi enemmän työkokemusta sekä rahoitusta opiskeluunsa.
Timo Lappi nosti Vitriini-lehden pääkirjoituksessaan (1.9.) esiin aiheesta tehtyjä tutkimustuloksia ja lukuja seuraavasti. Taloustutkimus kysyi kansalaisten mielipidettä koulujen kesälomien siirrosta ja 57 prosenttia kansalaisista puolusti asiaa. Kesälomien siirto lisäisi myös lapsiperheiden matkailua Suomessa. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu tutki yritysten mielipiteitä asiaan ja sen mukaan 75 prosenttia Mara-alan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtoa. Yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla. Työllisyys kasvaisi kesäkuukausien aikana 2 419 henkilötyövuodella. Vaikutukset muille toimialoille nostaisivat työllisyyttä 4 585 henkilötyövuodella. Arvioiden mukaan se merkitsisi jopa 6 500–7 000 uutta työllistä.
Myös Palvelualojen ammattiliitto PAM kannattaa kesälomien siirtoa ja asiaa on kannatettu useissa median pääkirjoituksissa kesän aikana.
(Lähde: https://www.vitriini.fi/paakirjoitus/siirtyvatko-koulujen-kesalomat-vihdoinkin.html)
Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on merkittävä
Vuonna 2024 matkailijoiden käyttämä rahan määrä oli 16,6 miljardia euroa. Mara-ala työllistää Suomessa noin 150 000 henkilöä, joka on noin 5,4 % maamme kaikista työllisistä. Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 2,4 prosenttia.
Ulkomainen matkailutulojen määrä on noin 4,7 miljardia euroa vuodessa, ja kesälomien siirrolla tämä summa kasvaisi merkittävästi. Ulkomaalaisten matkailutulot ovat noin 5 % Suomen kaikista vientituloista ja matkailuviennin osuus kaikesta palveluviennistä on noin 14 %.
(Lähde: https://tem.fi/matkailu-lukuina)
Lappi ja Rovaniemi esimerkkeinä
Lappiin on syntynyt viime vuosina satoja uusia matkailuyrityksiä. Matkailuinvestoinnit ja -tulot ovat miljardeja euroja ja Lapin matkailukunnat erottuvat edukseen, kun mitataan elinvoimaa sekä pito- ja vetovoimaa.
Sama asia on tehtävissä koko Suomelle, jos vain uskoa riittää.
Suomella kyllä riittää vetovoimaa ilman luntakin.
OAJ vastustaa kesälomien siirtoa.
1990-luvulla keskusteltiin talvilomien porrastamisesta. Opetusalan ammattijärjestö OAJ vastusti silloin asiaa samoin perusteluin kuin tälläkin kertaa. Talvilomien siirron on sittemmin havaittu olleen kaikille hyvä muutos, jolla tasattiin talvilomien ruuhkahuippuja ja lisättiin merkittävästi työllisyyttä talven lomakohteissa. OAJ:n maalamat uhkakuvat eivät silloin toteutuneet.
OAJ:n huoli asiasta on toki ymmärrettävää ja toivomme, että hallituksen neuvotteluissa otetaan myös yrittäjien ja kansalaisten mielipiteet huomioon.
Timo Wallin
varapuheenjohtaja, Satakunnan Yrittäjät
puheenjohtaja, Satakunnan Matkailuyrittäjät
Timo Wallin
