Rakennusalan ahdinko – suhdannekuoppa vai rakenteellinen kriisi?

Rakennusala on ajautunut tilanteeseen, jossa pelkkä suhdannevaihtelu ei enää riitä selitykseksi. Korkojen nopea nousu on leikannut asuntokysyntää rajusti, ja moni hanke on jäänyt pöydälle. Samaan aikaan kustannukset ovat pysyneet korkealla, mikä on ajanut yrityksiä ahtaalle.

Tilanne paljastaa kuitenkin myös syvempiä ongelmia. Rakennusalan tuottavuus on kehittynyt hitaasti, projektien riskienhallinta ontuu ja toiminta on edelleen pirstaleista. Vaikka digitalisaatiosta on puhuttu pitkään, sen vaikutukset näkyvät alalla käytännössä yllättävän vähän. Kun kysyntä hiipuu, nämä rakenteelliset heikkoudet korostuvat.

Alan vaikeudet eivät jää sen sisälle. Asuntotuotannon hyytyminen kiristää tilannetta kasvukeskuksissa, ja infra-rakentamisen viivästyminen heikentää talouden pitkän aikavälin näkymiä. Rakennusala kytkeytyy laajasti muuhun talouteen, joten sen ongelmat heijastuvat nopeasti myös muihin toimialoihin.

Kehysriihestä saatiin päätöksiä, joilla hallitus yrittää saada liikkeelle remontteja, helpottaa asunnon ostamista ja vauhdittaa rakennusalan työllisyyttä verotuksella, korjausrakentamisen tukemisella ja muu muassa kotitalousvähennyksen korottamisella tälle ja ensi vuodelle.

Julkiset investoinnit ja päättäjien toimet voivat lieventää suhdannetta, piristää kuluttajia ja turvata osaamista, mutta ne eivät korjaa rakennusalan perusongelmia. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan alan rohkeampaa uudistumista: tehokkaampia toimintamalleja, parempaa riskien jakamista ja aitoa panostusta tuottavuuteen.

Rakennusalan ahdinko on kriisin ohella myös mahdollisuus niille, jotka uskaltavat tarttua siihen. Se pakottaa arvioimaan, miten ja kenelle rakennetaan – ja millä edellytyksillä ala voi kestää seuraavankin suhdannekäänteen.

TOMMI TUOMI
yrittäjä, Sähköasennus Tuomi
hallituksen jäsen Varsinais-Suomen Yrittäjät