Työkykyyn kannattaa panostaa
Suomen Yrittäjien ja Työturvallisuuskeskuksen kyselyn mukaan työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on kannattavaa. Lähes 70 % kyselyyn vastanneista katsoo, että henkilöstön työkykyyn ja hyvinvointiin sijoittaminen antaa panokselle vähintään hyvän tuoton. Kohtuullisen tuoton panokselleen koki saavansa hieman alle 30 % ja vastaajista ainoastaan 7 %:n kohdalla sijoitus koettiin tuotoltaan vähäiseksi tai täysin tuottamattomaksi. Näin panostus työkykyyn ja hyvinvointiin on vähäriskistä ja kohtuullisen hyvin tuottavaa.
– Työelämän laatu paranee, työkyky säilyy sekä työn tuottavuus kasvaa kun työhyvinvoinnista pidetään huolta, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen tiivistää tehdyn kyselyn tuloksia.
– Työpaikoilla viihtyminen taas mahdollistaa pidemmät työurat, jotka edesauttavat hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä, Malinen arvioi.
Työkyvyn ja -hyvinvoinnin ylläpito koetaan yrityksissä työyhteisön yhteiseksi asiaksi. Tästä huolimatta työtekijöiden työkyvystä ja -hyvinvoinnista huolehtiminen on yrittäjälle tärkeämpää kuin omastaan huolehtiminen, vaikka yrittäjät arvostavat oman työkykynsä ja hyvinvointinsa korkealle. Siitä huolimatta vain 56 % yrittäjistä on hankkinut oman työterveyshuollon ja yksi prosentti vastaajista ei katsonut tarpeelliseksi huolehtia siitä lainkaan. Työterveyshuollon alhainen taso on luo varjon sekä yrittäjille että koko yhteiskunnalle.
– Työkyvyn ja -hyvinvoinnin tärkeys ymmärretään laajasti, mutta haasteena on miten erilaisten yritysten tarpeisiin saadaan sopivia palveluja, Malinen selventää.
Vaikeaa tilannetta kuvaa hyvin se, että yrittäjät hakevat tietoa, tukea ja osaamista työkyvyn ja hyvinvoinnin hoitoon monesta eri lähteestä. Hyödynnetyimpiä tiedon ja tuen lähteitä ovat media (50 %), Internet (41 %) ja yrittäjäkollegat (37%). Internetin ja kollegoiden tukea vastaajat haluavat hyödyntää nykyistä enemmän.
Työkykyä ja hyvinvointia koskevia asioita käsitellään yhdessä yrittäjän ja henkilöstön kesken suuressa osassa (85 %) yrityksiä. Eniten, 60 %:ssa yrityksiä, työkykyä ja hyvinvointia ylläpidetään ja kehitetään virkistystilaisuuksilla, työympäristön ja työolojen kehittämisellä sekä henkilöstön osaamisen ja kouluttautumisen tukemisella.
– Yllättävänä voidaan sen sijaan pitää, että ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palveluja ei hyödynnetä. Esimerkiksi sairauspoissaolojen seurantaa tai työkyky-ongelmiin puuttumista yhteistyössä työterveydenhuollon henkilökunnan kanssa tapahtui vain reilussa 10 %:ssa yrityksistä, Malinen erittelee
Vastausten perusteella ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelujen lisätarve on selvä. Jotta työelämän laadulle ja työurille asetetut tavoitteet saavutetaan, tarjolla olevat palvelut on suunniteltava siten, että myös pk-yritykset kykenevät hyödyntämään ne täysimääräisesti.
Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen on koko yhteiskunnan huoli. Tämän vuoksi maan hallitus on yhdessä keskeisten työelämän järjestöjen kanssa kartoittanut toimia työikäisen väestön määrän kasvattamiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Asiaa valmistelleen Työelämäryhmän mielestä työkyvyn edistämisen, työhyvinvoinnin parantaminen sekä työuran pidentäminen alkupäästä ja työllistämisedellytysten parantaminen koko työuran aikana ovat keskeisiä tavoitteita.
Kysely lähetettiin 5000:lle Suomen Yrittäjien jäsenenä olevalle työnantajayrittäjälle lokakuussa 2010. Vastauksia saatiin 596 eli noin 12 % otoksesta.
Lisätietoja:
Ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952, petri.malinen@yrittajat.fi