Etsi

Tiedote

Yrittäjät kiittelevät uutta liikesalaisuuslakia – salassapitosopimuksiin ei tullut rajoituksia 

– Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille on tärkeää, että liikesalaisuuksilla on korkeatasoinen suoja. Aineettoman tiedon merkitys yritystoiminnassa on korostunut, joten yrityksillä on tarve tehokkaille oikeussuojakeinoille liikesalaisuusloukkausten varalta, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä kommentoi uutta liikesalaisuuslakia.  

Eduskunta hyväksyi tänään uuden liikesalaisuuslain. Lailla pantiin täytäntöön EU:n liikesalaisuusdirektiivi, jonka tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää liikesalaisuuksien suojaa Euroopan unionissa. 

– Suomessa liikesalaisuuksien suoja on ollut jo aiemmin hyvällä tasolla, mutta uusi laki tuo asiaan selkeyttä ja lisää turvaa liikesalaisuuden haltijalle, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.

– Nyt lakiin tulee ensimmäistä kertaa selkeät säännökset siitä, mikä on liikesalaisuus ja milloin sitä ei saa hankkia, käyttää tai ilmaista eli paljastaa sivulliselle, hän jatkaa.

Mäkelä kiittelee, että nykyinen hajanainen liikesalaisuuksia koskeva sääntely koottiin uuteen liikesalaisuuslakiin. Uuteen lakiin sisältyy myös kokonaan uusia liikesalaisuusdirektiivin edellyttämiä säännöksiä erityisesti liikesalaisuuksia koskevia oikeudenkäyntejä koskien.  

– Perinteisesti liikesalaisuuksien loukkaustapauksissa on turvauduttu rikoslainsäädäntöön. Uusi laki antaa entistä paremmat mahdollisuudet käyttää myös siviilioikeudellisia keinoja. Tämä parantaa liikesalaisuuden haltijan asemaa, Mäkelä toteaa.

Aikaisemmin lainsäädännössä on käytetty liikesalaisuuksista erilaisia nimityksiä, kuten yrityssalaisuus sekä liike- ja ammattisalaisuus. Jatkossa kaikessa lainsäädännössä käytetään yhdenmukaisesti liikesalaisuuden käsitettä, joka perustuu liikesalaisuuslain määritelmään. 

Liikesalaisuuslaki koskee myös työsuhteita

Liikesalaisuuslaki soveltuu myös työsuhteisiin ja täydentää työsopimuslain säännöksiä. Työntekijät käsittelevät osana työtään usein liikesalaisuuksiksi katsottavia tietoja. Työntekijällä on suoraan lain nojalla velvollisuus pitää liikesalaisuudet salassa työsuhteen keston aikana. 

– Jotta liikesalaisuudet pysyvät salaisina myös työsuhteen päätyttyä, on usein tarve käyttää erillistä salassapitosopimusta, Mäkelä sanoo.

– Uusi laki ei rajoita salassapitosopimuksien tekemistä työsuhteissa, vaikka tätä lakia valmisteltaessa esitettiinkin. Salassapitosopimusten käyttömahdollisuuden varmistaminen oli Suomen Yrittäjien tavoite, sillä sopimukset ovat aivan keskeinen keino liikesalaisuuksien suojaamisessa, Mäkelä sanoo.

Suomen Yrittäjät on tyytyväinen lakiin

Suomen Yrittäjien mielestä lakikokonaisuus on järkevä ja tarpeellinen, vaikka valmistelussa olikin useita vaikeita kysymyksiä. Päänvaivaa tuottivat erityisesti kysymys toimivaltaisesta tuomioistuimesta ja direktiivin poikkeussäännöksistä, jotka koskivat liikesalaisuuden ilmaisemista esimerkiksi väärinkäytöksen paljastamiseksi tai työntekijän edustajalle.

Liikesalaisuuksia koskeva riita-asiat ratkaistaan ensisijaisesti käräjäoikeudessa. Elinkeinonharjoittajaa vastaan kanne voidaan nostaa myös markkinaoikeudessa. Tällainen kahden tuomioistuimen malli on poikkeuksellinen.

– Markkinaoikeudella on erityistä osaamista liikesalaisuusasioissa, mutta usein liikesalaisuuskysymys on yritysten välisen riidan sivujuonne. On tärkeää, että riidat voidaan ratkaista siinä tuomioistuimessa, joka on kulloinkin tarkoituksenmukainen, Mäkelä toteaa.

– Liikesalaisuusdirektiivin sisältö ei ollut kaikilta osin ongelmitta sovitettavissa Suomen lainsäädäntöön. Lopputulos on kuitenkin kokonaisuutena arvioiden myönteinen, hän jatkaa.

Lisätietoja: asiantuntija Albert Mäkelä, 040 535 5221,