Etsi

Tiedote

Yrittäjän perheenjäsenen asema työttömyysturvassa paranee

– Erinomaista, että yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa parannetaan. Lakimuutosta arvostetaan yrittäjäperheissä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

Hallitus antoi tänään eduskunnalle lakiesityksen, jolla yrittäjän perheenjäsenen, jolla ei ole omistusta yrityksessä, asema työttömyysturvassa muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi.  

– Muutos korjaa räikeän vääryyden. Se kannustaa yrittäjiä tarjoamaan töitä enemmän myös omille perheenjäsenilleen, kun heilläkin on jatkossa muutosturva, Mikael Pentikäinen sanoo.  

Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, yrittäjäksi katsomisen edellytyksenä on, että perheenjäsen olisi myös itse yrityksen omistaja. Muussa tapauksessa perheenjäsen on juridisesti työntekijä.  

Muutos on Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite. Se on johdonmukainen, sillä ei-omistavat perheenjäsenet katsotaan myös työlainsäädännössä ja eläkelainsäädännössä työntekijöiksi. 

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2019. 

Kun ei-omistava perheenjäsen on työntekijä myös työttömyysturvassa, hänelle ei aiheudu epäreiluja oikeudenmenetyksiä väärässä kassassa vakuuttamisesta eikä siitä, että työsuhde on päätetty, vaikka yritys toimii. 

Työssäoloehtoon jää ero

Perheyrityksessä työskentelevään henkilöön, joka päättää vakuuttaa työskentelyn työttömyyskassassa, tullaan noudattamaan kaikilta osin työntekijöitä koskevia säännöksiä. Poikkeus on työssäoloehdon pituus, joka on 26 viikon sijaan 52 viikkoa.  

Perheyrityksessä ja ulkopuolisella työskentely ei jatkossakaan kerrytä ansioturvaa yhtäaikaisesti. Kahdessa paikassa työskentelevän henkilön tulee työttömäksi jäädessään ja molempien työskentelyiden osalta työssäoloehdon täyttäessään valita, kumman työskentelyn perusteella hänelle ansiopäivärahaa maksetaan.  

– Tämä jossain määrin hankaloittaa järjestelmän ymmärtämistä. Perheenjäseniä ei ansioturvajärjestelmässä jatkossakaan kohdella täysin yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.  

– Kokonaisuutena esityksen vaikutukset ovat toki positiiviset, hän jatkaa. 

Nykylaki voi jopa pakottaa lopettamaan yrityksen 

Nykylaki on määritellyt ihmisen yrittäjäksi, jos hän työskentelee yrityksessä ja asuu samassa taloudessa yrittäjän kanssa. Perheenjäsenellä tarkoitetaan esimerkiksi yrittäjän avio- ja avopuolisoa sekä lapsia ja vanhempia.  

Jotta nykyisin perheenjäsen voitaisiin katsoa työttömäksi ja oikeutetuksi työttömyysetuuteen, hänen työskentelynsä tulisi päättyä työttömyysturvalain yrittäjiä koskevien pykälien mukaisesti. 

– Tämä merkitsee pääsäännön mukaan sitä, että koko yritystoiminta pitäisi lopettaa. Vaatimus on ollut aivan kohtuuton. Yrittäjän kanssa elävällä työttömällä ei ole ollut myöskään oikeutta työllistämistä edistäviin palveluihin. Hienoa, että nämä vihdoin muutetaan ja perheenjäsenen asema paranee, Hellstén sanoo.  

Lakimuutoksesta aiheutuvat kustannusvaikutukset ovat työttömyysturvan kokonaiskustannuksiin nähden erittäin pienet ja parhaimmillaan sekä työttömyysturvan että valtiontalouden näkökulmasta myönteiset. 

Suomen Yrittäjien selvitysten perusteella perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joilla ei ole omistusta yrityksessä. 

 

Taustaa ja usein kysyttyjä kysymyksiä

Mistä on kysymys? 

Hallitus päätti 13.4.2018 vuosien 2019–2022 julkisen talouden suunnitelmasta, jonka mukaan hallitus edistää yrittäjien ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista. Budjettiriihessä 29.8.2018 ehdotus täsmentyi niin, että henkilö on jatkossa palkansaaja, jos hän työskentelee yrityksessä, jossa hänen työttömyysturvalaissa tarkoitettu perheenjäsenensä on työttömyysturvalain mukainen yrittäjä. Hallitus edelleen linjasi, että ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehdoksi säädetään 12 kuukautta. Lisäksi säädetään 12 kuukauden tarkastelujakso, jonka aikana yrittäjän perheenjäsenellä ei ole saanut olla omistusta tai määräysvaltaa yrityksestä. 

Hallitus on 15.11.2018 antanut eduskunnalle esityksen, jolla edellä linjatut muutokset lainsäädäntöön saatetaan voimaan. 

Miksi muutos tehdään?

Yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet katsotaan, siltä osin kuin he työskentelevät perheyrityksessä, kaikessa muussa lainsäädännössä työntekijöiksi mutta työttömyysturvalaissa yrittäjiksi. Uudistuksella halutaan sekä selkeyttää että parantaa nykyisin yrittäjäksi katsottavien perheenjäsenten tilannetta työttömyysturvajärjestelmässä.   

Ketä muutos koskisi? 

Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu samassa taloudessa. Muutos koskisi perheenjäseniä, joilla ei ole yrityksessä omistusta eikä määräysvaltaa. 

Mikä muuttuisi? 

Esityksen mukaan yrittäjäksi katsominen edellyttäisi jatkossa aina henkilökohtaista omistusosuutta, osuutta äänimäärästä tai muutoin henkilökohtaista määräysvaltaa. Henkilö, jolla ei ole yrityksessä omistusta eikä määräysvaltaa, olisi työttömyysturvajärjestelmässä palkansaaja.

Mihin muutos käytännössä vaikuttaisi?

Jatkossa puolison yrityksessä tai perheyrityksessä työskentelevän henkilön työn päättyessä perheyrityksessä häntä kohdeltaisiin kuten muitakin palkansaajia eli ei-omistavalle perheenjäsenelle syntyisi oikeus saada työttömyysturvaa palkansaajaa koskevien työvoimapoliittisten edellytysten perusteella.  

Jos henkilö haluaa kerryttää oikeutta ansioperusteiseen työttömyyspäivärahaan, tulisi hänen liittyä palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan tai mahdollinen yrittäjäkassan jäsenyys olisi siirrettävä palkansaajan työttömyyskassaan. 

Työttömyysvakuutusmaksu määräytyisi palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun mukaan, kun nykyisin palkasta peritään pienempi, niin kutsuttu osaomistajamaksu.  

Millä ehdoilla yrittäjän ei-omistava perheenjäsen saisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa?  
Esityksessä ehdotetaan, että työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto olisi yrittäjän ei-omistavaksi perheenjäseneksi määritellyllä henkilöllä 52 kalenteriviikkoa. Työssäoloehdon tulisi kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. Ehdotettua työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voisi yhdistää. 

Jos palkansaajan työttömyyskassassa itsensä vakuuttanut henkilö täyttäisi molemmat työssäoloehdot jäädessään työttömäksi, voisi hän valita, kumman työskentelyn mukaan ansiopäivärahaa maksetaan.

Koska muutos tulee voimaan? 

Hallitus esittää, että muutos tulisi voimaan 1.7.2019. 


Lisätietoja:  
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät, p. 050 502 0111