Ambulanssiyrittäjyyden toimintaedellytykset palautettava
Terveydenhuoltolain muutos johti siihen, että pienet ambulanssiyritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa ja kuljetuksien kustannukset ovat kasvaneet. Suomen Yrittäjät vaatii, että yrittäjyys ambulanssipalveluissa on palautettava palvelutuotannon keinovalikoimaan.
Vuonna 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta sairaanhoitopiirille viimeistään vuoden 2013 alusta lähtien.
– Tuskin lainsäätäjä tarkoitti, että sairaanhoitopiirit siirtäisivät palveluiden tuottamisen itselleen tai usein pelastuslaitoksille. Kotimaiset pk-yritykset olivat hoitaneet tehtävän vuosikymmeniä laadukkaalla tavalla, mutta lakimuutoksen jälkeen toimintansa ovat lopettaneet lähes kaikki alan yrittäjät, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Muutos johti kahdenlaisiin ongelmiin
Suuressa osassa maata sairaankuljetuksessa on luovuttu yritysten käytöstä ja se on otettu yksinomaan julkiseksi tuotannoksi.
Toinen ongelma on kohtuuttoman korkeat referenssivaatimukset silloin, kun yrityksiä kilpailutetaan sairaankuljetusta tuottamaan. Vaatimukset ovat johtamassa alan keskittymisen julkiseen tuotantoon ja vain isoimpien palveluntuottajien käsiin. Markkinoiden toimivuus on uhattuna.
Ennen lakimuutosta kunnat järjestivät sairaanhoitokuljetukset itse. Palvelut järjestettiin tyypillisesti ostohankintana.
– Kun kunta kilpailutti, muistettiin huomioida pienempien paikallisten yritysten mahdollisuus tarjota. Nyt myös kunnat ovat huolissaan kustannuksien kasvamisesta, Kujala sanoo.
Myös hankintalaissa säädetään, että mikäli hankintaa ei jaeta osiin, siitä on esitettävä perusteet. Julkisia hankintoja kehitettäessä olennaista on, että julkinen sektori kantaa vastuunsa palvelumarkkinoiden toimivuudesta.
Kolme keinoa kuljetusongelman korjaamiseksi
Suomen Yrittäjien Kujala vaatii muutoksia ambulanssiyrittäjyyden elvyttämiseksi:
- Sairaanhoitopiireillä on oltava palvelustrategia myös sairaankuljetuksiin. Siinä on oltava yrittäjyydelle vahva sija.
- Pelastuslaitosten sairaankuljetusmonopolin sijaan palvelut on järjestettävä julkisena hankintana sekä kiireellisissä että kiireettömissä kuljetuksissa.
- Julkiset hankinnat on toteutettava niin, että pienetkin yritykset voivat olla mukana.
Kujalan mukaan sairaanhoitopiirien ja jäsenkuntien on nyt arvioitava terveydenhuoltolain muutoksen vaikutukset ja palautettava ambulanssiyrittäjyyden toimintaedellytykset.
Taustaa
Ongelma 1: Sairaankuljetus on kunnallistettu
Sairaanhoitopiireistä useat ovat ryhtyneet järjestämään sairaankuljetuksen ilman yrittäjiä. Sairaankuljetusta toteuttaa sairaanhoitopiirin kanssa yhteistoimintana alueen pelastuslaitos. Ne ovat investoineet omaan infraan, ja palvelu on kunnallistettu.
Näin on käynyt ainakin Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Pohjamaalla sekä suurimmassa osassa Päijät-Hämettä. Myös Pirkanmaalla kunnallistamispäätöstä ollaan parhaillaan tekemässä.
Ongelma 2: Kiireettömien siirtokuljetusten markkina keskittyy isoille yrityksille
Sairaankuljetuspalvelut jakaantuvat kiireelliseen ensihoitoon ja kiireettömiin potilassiirtoihin. Jälkimmäiset on EU:n komission selvityksen seurauksena katsottu Suomessakin taloudelliseksi toiminnaksi. Se tarkoittaa, että niiden palveluntarjoaja on haettava markkinoilta julkisena hankintana.
Potilassiirtojen kilpailutuksissa on nyt liian korkeat referenssivaatimukset. Vähimmäisehdoksi saatetaan asettaa pitkä kokemus vastaavalla alueelta tai vastaavilla volyymeillä, mikä suosii nykyisiä sekä suuria palveluntuottajia. Tämäkin on johtanut pienten yritysten poistumiseen alalta, ja markkinan keskittymiseen.
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät, p. 0400 567 925, anssi.kujala @ yrittajat.fi
elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin, Suomen Yrittäjät, p. 050 550 3488, satu.grekin @ yrittajat.fi