Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

17.3.2023 klo 18:23
Uutinen

Megatrendit liikuttavat meitä vai liikuttavatko?  

Tulevaisuustalo Sitra julkaisi megatrendit 23 -raportin tammikuun puolivälissä. Selvityksen lähtökohta on ollut Sitran visio siitä, että Suomi menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta, jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa.  

Megatrendit on jaettu viiteen pääteemaan: luonto, hyvinvointi, valta, teknologia ja talous. Megatrendit kuvaavat pitkäkestoisia, suuria ja hitaasti muuttuvia sekä tosiinsa kytkeytyviä ilmiöitä, jotka eivät muutu hetkessä. Tulevaisuus saattaa mielissämme vaikuttaa pelottavalta. Ymmärtämällä tulevaisuuteemme eniten vaikuttavia kehityskulkuja, pystymme kasvattamaan omaa resilienssiämme tulevaisuuden muutoksista. Pystymme ennakoimaan ja näkemään mahdollisuuksia, joita näköpiirissämme siintää. Kestävämpi maailma voi olla myös nykyistä paljon parempi. Tämä luo myös toiveikkuutta. Toivo tuleekin pitää tulevaisuustyön keskiössä. Pystyäksemme ymmärtämään tulevaisuutta, meillä tulee olla ymmärrys nykytilanteesta.  

Monessa yrityksessä ei ehditä pahemmin tulevaisuuteen paneutumaan. Energia kuluu siihen, että selvitään tästä päivästä, kun osa eilisenkin töistä odottaa vielä tekijäänsä. Olisi kuitenkin tärkeää hetkeksi pysähtyä miettimään, onko oma organisaatio ottanut huomioon ne muutokset, joita emme voi jättää huomioimatta. Organisaatiossa on tärkeää muodostaa yhteinen näkemys siitä, missä olemme tällä hetkellä, ja mikä on yhteinen näkemyksemme tulevaisuudesta.  

Tulevaisuustietoisuus on kehitettävä taito 

Onko tulevaisuuden tärkein taitomme tulevaisuustietoisuus ja edelleen tulevaisuuskyvykkyys? Tulevaisuuskasvatus tulee koulumaailmassa lisääntymään, mikä osaltaan lisää myös tulevaisuuskyvykkyyttä. Miten pystymme tuomaan tulevaisuuskasvatuksen myös työpaikolle? Visiot, budjetin laatiminen ja strategiatyö ovat tietyillä tapaa tulevaisuustyötä. Ne tehdään kuitenkin ikään kuin nykytilan jatkumona, ilman ajatuksia pöllyttävää skenaariotyöskentelyä. Käsi ylös, jotka olette budjetoinnin ja strategiatyön yhteydessä huomioineet megatrendit ja tulevaisuuteemme eniten vaikuttavat kehityskulut. Ennakoinnin kehittäminen onkin keskeinen taito nykyajan organisaatioissa.  

Tulevaisuusajattelun lähtökohta on se, että tulevaisuus on meille tuntematon. Pentti Malaska määrittelee tulevaisuustiedon olevan näkemyksellistä tietoa, jossa tosiasiatiedot ja näkemys yhdistyvät, ja jossa tiedon käsitys on muihin tieteenaloihin nähden yleisempää. Näkemyksellisyyden takia se eroaa oleellisesti monesta muusta tiedosta. Se tekee tulevaisuudesta myös kiehtovaa, sillä näkemyksiä on useita ja kaikki ne voivat olla yhtä oikeita. Toisenlaisien tulevaisuuksien kuvittelu on myös antoisaa, sillä se auttaa perusteltujen ja punnittujen valintojen tekemiseen nykyhetkessä.  

Tulevaisuustietoisuudessa on tunnistettu viisi erilaista ulottuvuutta. Ne ovat systeemisyyden ymmärrys, oma toimijuuskäsitys, oman aikakäsityksen laajuus, avoimuus vaihtoehdoille sekä muiden huomioonottaminen (Ahvenharju, Minkkinen & Lalot, 2018). Näiden kautta voi tarkastella omia tulevaisuuden kohtaamisen taitojamme.  

Tulevaisuustietoisuuden pahin vihollinen lienee menneisyyden paino. Se johtaa näköalattomuuteen, mikä taas johtaa saman vision keksimiseen yhä uudelleen. Menneisyyden painolastia voi keventää laajentamalla omaa kuplaa ja pyrkimällä tietoisesti kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan sekä aidosti ymmärtämään erilaisia näkökulmia.  

Me voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme 

Martin Luther King ”I have a Dream” on hyvä esimerkki siitä, miten voimakkaalla tahdolla pystytään vaikuttamaan halutun tulevaisuuden saavuttamiseen. Tulevaisuus ei ole nykyhetken jatkumoa. Se rakentuu niistä päätöksistä ja valinnoista, joita teemme juuri tässä, juuri nyt. Jos meillä on kykyä nähdä erilaisia toivottuja tulevaisuuksia, pystymme tekemään valintoja, jotka mahdollistavat meille toivotun tulevaisuuden saavuttamisen. Huomio on hyvä kiinnittää tulevaisuuden meille tarjoamiin mahdollisuuksiin. Sitran megatrendit 23 -raportin mukaan kaiken keskiössä on ekologinen jälleenrakennus, eli nopea irtautuminen fossiilisista polttoaineista ja resurssien ylikulutuksesta. Megatrendien avulla on mahdollista saada yleiskuva nykyhetken muutoksista. Tulevaisuus kuuluu meille kaikille ja siksi tulevaisuusajattelu on tärkeää! 


Sitran megatrendit

Luonnon kantokyky murenee: Elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire. 

Talouden perusta rakoilee: globaali eriarvoisuus kasvaa ja vauraus keskittyy yhä pienemmälle joukolle, mikä luo yhä kiireellisemmän tarpeen uudistaa taloutta. Äärisääolojen lisääntyminen ja luonnon tarjoamien palveluiden romahdus murentavat talouden edellytyksiä. 

Hyvinvoinnin haasteet kasvavat: Väestö ikääntyy ja keskittyy kasvukeskuksiin, mikä vaikuttaa mm. hyvinvointivaltion rahoitukseen ja sotepalveluiden riittävyyteen. 

Demokratian kamppailu kovenee: Geopoliittinen valtataistelu on tullut ryminällä takaisin. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja luottamus siihen kytkeytyviin instituutioihin horjuu. 

Kilpailu digivallasta kiihtyy: kiistelyä käydään digimaailman pelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja teknologian kehityssuunnista. Dataa kerätään ja hyödynnetään yhä enemmän. 

Tutustu Sitran megatrendit 23-raporttiin kokonaisuudessaan: www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023 

Kirjoittaja Maria Jokinen on Hyötykeräys Oy:n kehitysjohtaja, jolle tulevaisuuden tutkiminen ja tulevaisuustiedon jalostaminen on intohimo.