YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Heimo Roselli
Heimo Roselli esittelee omalta tehtaalta valmistunutta puukkoa. Taustalla tuotantopäällikkö Markus Korppila. Kuva: Pauli Reinikainen
29.9.2022 klo 08:27
Uutinen

81-vuotias Heimo Roselli kehitti mullistavan teräksen, jota kadehditaan maailmalla – Nyt hän antaa vinkin, jonka oppi lamavuosina 

Heimo Roselli käy edelleen puukkotehtaalla joka arkipäivä. Eläkepäivät eivät ainakaan vielä kiinnosta.

Heimo Roselli, 81, hörppii aamukahvia Roselli Oy:n toimistossa Kuhmoisissa. Alakerran tuotantotiloista kuuluu jyske, joka on peräisin puukon taonnasta.

– Kuntoni on hyvä, kunhan vaan näkisi. Meinasi näkö mennä toisesta silmästä, Roselli kertoo. Hänellä todettiin jokin aika sitten silmäreuma, joka vaatii täsmälääkitystä.

Roselli ei vastaa enää päivittäisestä liiketoiminnasta, mutta on mukana yrityksessä pienellä osuudella. Pääomistaja on Ruotsissa asuva Pasi Helin.

– Joka päivä käyn täällä, kivenheiton päässä tehtaasta asuva Roselli kertoo.

Hän perusti yrityksen vuonna 1975. Sillä ei edelleenkään ole juuri kilpailua Suomessa. Lähimpänä kilpailijan statusta on niin ikään kotimainen puukkovalmistaja Marttiini. Heimo Rosellin mukaan Marttiinin viesti on kuitenkin ollut, etteivät tehtaat kilpaile keskenään.

Kalle takoo terästä Rosellin Kuhmoisten tehtaalla. Kuva: Pauli Reinikainen

Heimo Rosellin kehittämä suurlujuusteräs on edelleen yrityksen kilpailuvaltti. Erikoisteräksestä on kyselty ulkomaita myöten. Rosellilla on teräkseen patentti, joka on vuosien saatossa herättänyt kiinnostusta kuhmoislaisyrityksestä kiinnostuneiden ostajakandidaattien keskuudessa.

– Kyseiseen teräkseen on välillä suhtauduttu epäileväisesti, koska kirjallisuus ei moista tunne.

Salaisuutena on teräksen korkea hiilipitoisuus ja käsittelymenetelmä, minkä ansiosta se on kovempaa kuin kilpailijoiden puukoissa. 

Valuuttalaina oli koitua kohtaloksi

Rosellin toiminta on pysynyt koko historiansa ajan kohtuullisen vakaana. Korona-aika toi myyntipiikin retkeilyinnostuksen seurauksena.

– On tässä ollut hyvää tuuriakin mukana, Heimo Roselli sanoo.

Hän viittaa 90-luvun alun lamaan ja markan devalvaatioon. Roselli oli ottanut 100 000 markan valuuttaluoton, joka olisi voinut koitua turmioksi.

“Muistan, että pankissa naureskeltiin, että mitä minä sen lainan kanssa hötkyilen.”

Heimo Roselli

– En ymmärtänyt silloinkaan finanssipolitiikasta mitään. Sen käsitin, että rahaa menee ulkomaille kauheaa vauhtia. Sain vaihdettua valuuttalainan vakuutusyhtiön lainaksi kaksi viikkoa ennen devalvaatiota. Siitä olen ollut leuhka moneen otteeseen sen jälkeen, että onnistuin sillä tavalla. Muistan, että pankissa naureskeltiin, että mitä minä sen lainan kanssa hötkyilen. Sitten kun markka devalvoitiin, pankissa ihmeteltiin, että mistä minä oikein tiesin.

Sittemmin eteen on tullut odottamattomiakin yllätyksiä, joista puukkotehdas on selvinnyt kerta toisensa jälkeen kuivin jaloin.

– Nytkin elämme aikaa, jolloin kaikki yllätykset ovat mahdollisia. Etukäteen ei voi tietää, millaisia käänteitä eteen tulee. Täytyy olla heti valmius tehdä korjausliikkeitä, jos vain mahdollista. Tässä mielessä kokemuksesta voi olla merkitystä, Roselli miettii.

”Kun firma saa rahaa, täytyy juosta”

Heimo Roselli on pannut merkille, että matalien korkojen aikana yrityksissä on saatettu makuuttaa lainarahaa, koska korkomenot ovat olleet maltillisia.

– Jos firma saa rahaa johonkin tarkoitukseen, silloin täytyy juosta ja toimia nopeasti, muutoin raha häviää eikä enää riitä siihen tarkoitukseen, mihin se on hankittu. Se on sama kun että veisi vuotavalla ämpärillä vettä paikasta toiseen. Lainarahan käyttö pitää talouden vauhtia yllä. Erityisen nopea on oltava, kun on kyse vieraasta rahasta.

Rosellin yksi suurimmista haasteista on ollut pula ammattimaisista puukontekijöistä. Sen takia yritys on kouluttanut itse monen työntekijänsä.

– Valmiita puukontekijöitä ei tahdo olla ainakaan tällä seudulla. Kaikki olemme joutuneet kouluttamaan. Käsityön osuus on merkittävä, sillä jokainen puukko kasataan ja viimeistellään käsin. Se tekee tämän alan osaajien löytämisen vaikeaksi.

Käytännönläheisyys suunnittelun perustana

Tällä hetkellä Roselli työllistää 12 henkilöä. Heimo Roselli aikoo olla mukana yrityksen toiminnassa niin pitkään kuin jaksaa.

– Iästäni voi päätellä, ettei se tarkoita enää kymmeniä vuosia. Toisaalta suvussani on ollut aika pitkäikäisiä henkilöitä, ihan täyspäisiä yhdeksänkymppiseksi asti. Jos minä siihen kategoriaan osun, ei tässä vielä ole loppu käsillä.

Rosellin valmistamia puukkoja.

Perustaja on suunnitellut itse lähes kaikki puukkomallit. Lähtökohtana on ollut käytännönläheisyys.

– Jokaiselle puukon yksityiskohdalle on selitys, miksi se on juuri sellainen kun on. Olen miettinyt tarkasti, mitä tuotteelta odotetaan. En ole lähtenyt suunnittelemaan krumeluureja tai erikoismuotoja. Kaikelle täytyy olla selitys.

Vuosien saatossa Rosellissa on huomattu, että asiakkailla on joskus jopa liiallisia odotuksia puukkojen ominaisuuksista. Erään kerran yritys sai reklamaation Venäjältä.

– Siinä kerrottiin, ettei lasin leikkaus onnistunut puukollamme. Asiakas uhosi, että kyllä puukon terän kovuuden pitäisi riittää sellaiseen. Totuus on, että ei näitä puukkoja ole sellaiseen suunniteltu. Palaute osoitti, ettei ole mitään rajaa sillä, mitä asiakkaat tuotteilta vaativat.

Pauli Reinikainen