Entä jos Suomi joutuisi sotaan? HVK:lta tuore skenaario – ”Ei ole ennuste, vaan kuvitteellinen tapahtumakulku”

Huoltovarmuuskeskus on laatinut yhdessä keskeisten sidosryhmiensä kanssa kuvitteellisen skenaarion yhteiskunnan kestokykyä haastavasta äärimmäisestä kriisistä. Skenaario Suomen joutumisesta sotaan ei ole HVK:n mukaan ennuste, vaan kuvitteellinen tapahtumakulku. Skenaario kuvaa mahdollisen tilanteen kehittymisen kriisiytymisestä eskalaation kautta pitkittymiseen ja miten se haastaisi yhteiskunnan palveluja, tuotantoa ja infrastruktuuria.

– Julkisuudessa keskustellaan paljon sotilaallisista uhkista. Keskustelua on käyty vähemmän siitä, miten yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvattaisiin äärimmäisessä kriisitilanteessa. Yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnan kriisinkestävyydessä ja myös maanpuolustuksen jatkuvuudessa. Yritysten puolelta on toivottu jo pitkään tällaista skenaariota ja sitä kautta yhteistä varautumisperustaa, Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen sanoo tiedotteessa.

– Skenaarion julkaisulla haluamme varmistaa, että mahdollisimman laajalla yritysjoukolla on mahdollisuus varautua ja harjoitella yhtenäisin perustein myös ääritilanteisiin. Korostan, että sotilaallisen konfliktin mahdollisuus on edelleen epätodennäköinen, eikä Suomeen Puolustusvoimien arvion mukaan kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.

Tärkeää myös pk-yrityksille

Suomen huoltovarmuus syntyy viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Mahdollinen uhkakenttä on HVK:n mukaan hahmotettava riittävän yhtenäisesti, jotta eri toimialojen varautumisestä rakentuu nykyistä paremmin toisiaan tukeva kokonaisuus. Tähän yhteinen skenaario on hyödyllinen apuväline.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää tärkeänä, että myös pk-yritykset varautuvat erilaisiin skenaarioihin.

– Siksi on arvokasta, että Huoltovarmuuskeskus antaa työkaluja myös pienempien yritysten varautumista varten. Se tukee osaltaan myös Suomen Yrittäjien oman varautumisryhmän työtä.

– Elämme maailmassa, jossa on syytä varautua pahimpiinkin uhkakuviin, vaikka uskomme ja toivomme, etteivät ne toteudu. Varautuminen on viisautta, niin koko kansakunnalle kuin yksittäiselle yritykselle, Pentikäinen jatkaa.

Skenaario on jo viime vuoden lopulla jaettu luottamuksellisena aineistona huoltovarmuuskriittisten yritysten verkostolle, ja se tuodaan nyt koko yrityskentän käyttöön. Skenaarion valmisteluun on osallistunut asiantuntijoita Puolustusvoimista, Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä Lupa- ja valvontavirastosta.

Varmuusvarastoilla ostettaisiin aikaa

Huoltovarmuuden näkökulmasta kyse olisi vakavasta kriisistä, jossa markkinat eivät enää kykene ratkaisemaan haasteita omaehtoisesti tai riittävän nopeasti. Tällöin tilanne edellyttäisi valtion toimia yhteiskunnan peruspalvelujen turvaamiseksi.

– Käytössä on laaja keinovalikoima, joista tunnettuja ovat esimerkiksi varmuusvarastojen vapauttaminen ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen ohjaaminen valmiuslain lisätoimivaltuuksien avulla. Varastoja hyödyntämällä pystytään ostamaan aikaa yritysten tuotannon muutoksiin ja muihin järjestelyihin. Kun tilanne pitkittyy, väliaikaisista ratkaisuista siirryttäisiin uusiin pysyviin palvelujen ja tuotannon rakenteisiin, HVK:n tiedotteessa todetaan.

Julkinen hallinto ohjaisi tuotantoa, kulutusta ja työvoiman liikkuvuutta eri tavalla kuin normaalioloissa. Voimavarat muokattaisiin tukemaan puolustusta sekä turvaamaan huoltovarmuutta ja siviiliyhteiskuntaa.HVK:n mukaan halvimman vaihtoehdon sijaan suosittaisiin valintoja, jotka ovat korjattavissa ja hallittavissa kotimaassa.

Huoltovarmuuskeskuksen skenaarioon voi tutustua tästä.