Älä jää yksin kriisitilanteessa – Lue asiantuntija Paula Noresvuon täsmäneuvot kriisistä selviytymiseen

Kriisit aiheuttavat suuria elämänmuutoksia ja samalla käynnistävät rajun sopeutumisprosessin. Etukäteen on vaikea ennustaa, miten kukin meistä reagoi äkillisiin tilanteisiin. Reagointi on ihmisen normaalia puolustuskäyttäytymistä ja reaktiot ovat hyvin yksilöllisiä. Sama asia voi olla jollekin maailmanloppu ja toisella ei tunnu missään.

Keväällä alkanut koronakriisi on aiheuttanut suurta hätää yrittäjien parissa. Monet jakavat epävarmuuden yritystoiminnan jatkosta ja pelon toimeentulon tyrehtymisestä. Paula Noresvuo, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Yrittäjien Hyvinvointikillan suunnittelija kokee, että yrittäjät ovat kriisissä erilaisessa asemassa muun muassa yritysmuodosta, toimialasta ja rahoitusrakenteesta riippuen. Mahdollinen konkurssi voi toiselle olla pelkkä liiketoimi muiden joukossa, kun toiselta se vie kaiken.

– Varsinkin monet yksinyrittäjät ovat epätoivoisia. Yrittäjillä on perheet ja muu elämä yrityksen lisäksi ja koko paletin pyörittäminen muuttuneissa olosuhteissa voi olla todella raskasta.

Eniten Noresvuo kantaa huolta heistä, jotka eivät jaksa huutaa ääneen, vaan lannistuvat ja menettävät toivonsa. Oma hyvinvointi ja jaksamisesta huolehtiminen jäävät kaiken muun alle. Toipuminen vie aina oman aikansa.

Avun hakeminen on Noresvuon mukaan edelleen osalle yrittäjistä vaikeaa. Yrittäjä on tottunut pärjäämään itsenäisesti ja sietämään kovaakin stressiä. Jos kuormitus on jatkuvaa, vaikuttaa se ennen pitkää toimintakykyyn. Noresvuon kokemuksen mukaan esimerkiksi talousvaikeuksissa yrittäjä usein tinkii ensimmäisenä omasta palkastaan ja vapaa-ajastaan ennen kuin kertoo huolestaan muille. Epäonnistumisen pelko estää tunnustamasta avun tarpeen. Tilanne lähtee yleensä selviämään vasta, kun ihminen kohtaa tosiasiat: vanhat konstit eivät enää toimi ja on aika ottaa neuvoja vastaan.

Luota kykyysi selviytyä

Omaan henkeen, koskemattomuuteen tai ihmisarvoon kohdistuva uhka herättää voimakkaita turvattomuuden, pelon ja ahdistuksen tunteita. Tavallaan oma haavoittuvuus ja kuolevaisuus tulevat todeksi. Maailma ei olekaan oikeudenmukainen ja turvallinen.

Kokemukseen vaikuttavat myös ihmisen persoonallisuus ja aikaisemmat elämänkokemukset sekä se, millainen elämäntilanne ja olosuhteet vallitsevat kriisin sattuessa. Myös aiemmilla selviytymiskokemuksilla ja omilla selviytymistaidoilla on merkitystä. Usein ihminen murehtii myös sitä, mitä olisi voinut olla tai voi vielä sattua.

Resilienssi, eli selviytymiskyvykkyys, vaikuttaa vastoinkäymisistä palautumiseen ja selviämiseen. Se on Noresvuon mukaan sitkeyttä, sinnikkyyttä, joustavuutta, myönteistä realismia ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin haastavassakin tilanteessa. Resilienssi on synnynnäinen ominaisuus, mutta se kehittyy ja sitä voi kehittää elämän myötä. Ikääntymisen myötä myös elämänkokemus ja luottamus omiin taitoihin kasvaa.

Tunnista kriisin aiheuttamat vaiheet itsessäsi

Kriisitilanne laukaisee sokkivaiheen, joka voi kestää muutamasta minuutista muutamaan päivään. Sokkivaihe suojaa mieltä asialta, jota se ei ole vielä valmis käsittelemään. Tapahtunutta on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Ihminen voi kieltää koko tapahtuman tai mennä paniikkiin. Osa lamaantuu täysin, osa saattaa käyttäytyä mekaanisesti. Järkevänoloisesti käyttäytyvä ja toimintakykyiseltä vaikuttava ihminen ei välttämättä muista mitään sokkivaiheesta. Fyysiset tuntemukset voivat olla voimakkaita ja tapahtunut nousee hallitsemattomasti mieleen.

Reaktiovaiheessa ihminen alkaa vähitellen ymmärtää, mitä on tapahtunut. Elämä on mennyt hajalle ja tulevaisuus näyttää vaikealta. Voi herätä syyllisyyttä, pelkoa, masennuksen tunteita. Mieliala heittelee, tapahtumat tulevat uniin tai valvottavat. Voi olla voimakkaita fyysisiä oireita ja pelkoa esimerkiksi sydänkohtauksen saamisesta.

Käsittelyvaiheessa ihminen alkaa ymmärtämään, että tapahtunut on totta ja reagointi vähenee. Ihminen miettii tapahtuneen merkitystä. Elämä voi tuntua tarkoituksettomalta ja tyhjältä, kun uutta ei vielä ole rakentunut menetyksen tilalle. Tulevaisuus alkaa kuitenkin hahmottua hitaasti. Ihmisillä on erilaisia tapoja käsitellä asiaa, muun muassa puhumisen kautta. Muisti- ja keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys ja vetäytyminen on normaalia tässä vaiheessa.

Uudelleen suuntautumisen vaiheessa elämä alkaa pikkuhiljaa jatkua ja uusia asioita ilmestyy menneen tilalle. Kriisistä tulee osa omaa elämänhistoriaa.

Ota ensimmäiset askeleet kriisistä selviämiseen

Pidä mahdollisuuksien ja voimiesi mukaan huolta itsestäsi: nuku, syö, liiku.
Keskity arkeen. Rutiinit tuovat turvaa ja konkreettinen tekeminen pitää yllä hallinnantunnetta.
Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel ja kertoa huolista jollekin. Puhu omista tuntemuksista ja sanoita tunteitasi.
Ääneen puhuminen selkeyttää ajatuksiakin. Rauhoita itseäsi keinoilla, jotka toimivat sinulle. Tulevaisuuden kauhuskenaariot ovat tässä vaiheessa mielikuvitusta. Usko omaan selviytymiseesi askel kerrallaan ja pidä toiveikkuutta yllä. Kriisi ja paha olo menevät ohi.
Hae rohkeasti apua esimerkiksi terveydenhuollosta, kriisipalveluista tai yrittäjän neuvontapalveluista.

MIELI ry Kriisiapu yrittäjille ja yrittäjien läheisille:

anonyymi ja maksuton puhelinpalvelu suomenkielinen linja päivystää numerossa 09 2525 0111 (avoin 24/7)
ruotsinkielinen linja, Kristelefon, päivystää numerossa 09 2525 0112 (ma, ke klo 16–20 sekä ti, to, pe klo 9-13)
kriisipuhelin arabiaksi ja englanniksi päivystää numerossa 09 2525 0113 (ma, ti klo 11–15, ke klo 13–16 ja 17–21 sekä to klo 10–15)

Kriisikeskusvastaanotto etäyhteydellä:

Paikallisten kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto

Paula Noresvuo on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Yrittäjien Hyvinvointikillan suunnittelija. Hän on toiminut pitkään yrittäjänä ja hänellä on selviytymiskokemusta sekä yrittäjyyden alkuvuosien devalvaatiosta ja lama-ajasta että 2016 konkurssista. Yrittäjien Hyvinvointikilta on MIELI ry:n koordinoima toimintamalli, joka tukee yksin- ja pienyrittäjän henkistä hyvinvointia ja arjessa jaksamista. Pääyhteistyökumppaneita ovat Suomen Yrittäjät aluejärjestöineen.

Tietoa taloudesta ja tukea hyvinvointiin

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Helsingin Yrittäjien toteuttama Vahva yrittäjyys -hanke tarjoaa kahden vuoden aikana yrittäjille työkaluja oman talousosaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

> Tutustu hankkeeseen

Kiinnostuitko hankkeesta? Ota meihin yhteyttä:

Merja Suoperä, projektipäällikkö p. 040 773 2566, merja.suopera(at)yrittajat.fi

Sanna Nylund, hankeassistentti p. 050 455 2301, sanna.nylund(at)yrittajat.fi

Susanna Ypyä, hankeasiantuntija p. 050 557 4200, susanna.ypya(at)yrittajat.fi

Teksti: Jaana Tihtonen
Kuva: AdobeStock ja Paula Noresvuo

Juttu on julkaistu alun perin Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin -jäsenlehden numerossa 2/2020 (ilmestynyt toukokuussa 2020). Lue koko lehti Issuu-palvelussa.