Alv-muutos voi viedä yrittäjältä tuloja – kunnan kannattaa tarkastaa palvelusetelin arvo
EU-direktiivi tuo yhtenäisyyttä eri valtioiden kirjavien arvonlisäverokäytäntöjen välille. Sote-palveluita tarjoava yrittäjä voi joutua epäreiluun kilpailuasemaan suhteessa kuntiin.
Palvelusetelipalkkioiden arvonlisäverokohtelu on tähän saakka voinut vaihdella. Arvonlisäverotuksen muutos vuoden 2019 alusta tuo käytäntöihin yhtenäisyyttä: jatkossa se provisio, jota palvelusetelioperaattori veloittaa palveluntuottajilta on arvonlisäverollinen.
Muutoksen taustalla on EU-direktiivi, jolla yhtenäistettiin eri valtioiden eri arvoseteleiden varsin kirjavat alv-käytännöt. Arvoseteleitä ovat esimerkiksi kulttuuri- ja lounassetelit, lahjakortit ja prepaid-liittymät.
Alv-muutos voi tehdä uuden loven palveluseteliyrittäjän tuloihin, ellei kunta tarkista palvelusetelin arvoa. Tarkastaminen ei köyhdytä kuntaa, sillä kuntien alv-kustannukset kompensoidaan.
– Palvelusetelit ovat olleet käytössä jo kymmenen vuotta ja niiden verokohtelusta on vanhaa oikeuskäytäntöä. Verohallinnon alustavan käsityksen mukaan palveluseteli katsottaneen jatkossakin maksu-sitoumukseksi eikä siis arvoseteliksi, sanoo veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro Suomen Yrittäjistä.
Palveluseteleitä käytetään kunnissa pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat arvonlisäverottomia. Näitä myyvä yrittäjä ei edes halutessaan pääse arvonlisäverovelvolliseksi. Kun näin on, kaikki ostoihin sisältyneet arvonlisäverot jäävät yrittäjälle kustannukseksi.
– Palvelusetelioperaattori perii palkkion usein sekä kunnalta että sosiaali- tai terveyspalvelua tarjoavalta yrittäjältä. Arvonlisävero jää tällöin kustannukseksi yrittäjälle, mutta ei kunnalle, toteaa elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä.
Palvelusetelioperaattori Vaana Oy on laskenut, että kustannusten muutos esimerkiksi tuntihinnaltaan 30 euron palvelussa olisi yrittäjälle 23 senttiä.
Kunnan valta palveluseteliä arvostaessa on suuri
Kun kunta ottaa käyttöön palvelusetelin, prosessiin kuuluu, että aluksi arvioidaan saman palvelun kustannukset, jos kunta tuottaisi sen julkisena palveluna. Käytännössä tässä vaiheessa sorrutaan usein alihinnoitteluun, sillä laskelmista unohtuu laskea korko kunnan sijoittamalle pääomalle tai antamalle luotolle.
Kustannusten selvittyä palvelusetelin arvo määritellään tämän pohjalta. Seuraavaksi laaditaan sääntökirja, ja valitaan palvelusetelioperaattori. Palvelusetelituottajina toimivat yrittäjät voidaan valita joko julkisena hankintana tai ottamalla mukaan kaikki, joiden kanssa syntyy yhteisymmärrys kunnan asettamista ehdoista.
– Fiksu kunta pitää palvelusetelin arvon sellaisena, että yrittäjiä löytyy. Nyt on aika tarkistaa setelin arvoa kohdalleen, Grekin sanoo.
Kunnat ovat yrityksiä paremmassa asemassa siinä, että erillisen alv-pykälän nojalla kunnille kompensoidaan myös niin sanotun piilevän alv:n kustannukset. Piilevä alv tarkoittaa arvonlisäverottoman toiminnan, kuten soten, ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Tämän vuoksi setelin arvon muutos ei aiheuta kustannuksia kunnalle.
toimitus (at) yrittajat.fi
