Yrittäjien Pentikäinen: Eläkemaksut kiristävät tuntuvasti verokiilaa – ”Luulisi kiinnostavan ainakin palkansaajia, jos heidän liittonsa eivät siitä välitä”

Suomen Yrittäjät julkisti aiemmin syyskuussa tohtori Tarmo Valkosen selvityksen Suomen työeläkejärjestelmästä ja samalla ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Selvityksen pohjalta Suomen Yrittäjät esitti eläkejärjestelmän tehostamista ja työeläkeyhtiöiden yhdistämistä.

Lisäksi Yrittäjät esitti harkittavaksi yrittäjien eläkejärjestelmien (MyEL ja YEL) yhdistämistä ja yrittäjäeläkkeiden toimeenpanon keskittämistä yhteen eläkelaitokseen sekä selvitystä yrittäjäeläkkeiden rahastoimisesta.

Vilkasta keskustelua

Yrittäjien ulostulo herätti vilkasta keskustelua, ja kritiikkiä tuli muun muassa eläkeyhtiöitä edustavalta Telalta sekä Finanssialalta. Myös keskusjärjestö STTK ja Teollisuusliitto arvostelivat Yrittäjien ehdotusta. Esimerkiksi Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirénin mukaan Yrittäjiltä unohtuivat säästökeinojen mittasuhteet ja yrittäjäeläkkeiden uudistus.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen jatkaa nyt eläkekeskustelua perjantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan.

– Kriitikoilta unohtuu, että eläkemaksut ovat merkittävä sivukulu, joka kiristää tuntuvasti verokiilaa ja vähentää palkansaajan ostovoimaa. Jos eläkejärjestelmä olisi tehokas, olisi mahdollista alentaa maksuja, helpottaa työllistämistä ja lisätä ostovoimaa. Luulisi tämän kiinnostavan ainakin palkansaajia, jos heidän liittonsa eivät siitä välitä, Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.

Finanssiala ja STTK puolustivat hajautettua eläkejärjestelmää, jossa Pentikäisen mukaan ”on toki hyvät puolensa”.

– Epäilemättä se hajauttaa riskejä. Toisaalta on yhteisvastuu, joka käytännössä tarkoittaa, että järjestelmä on yksi, mutta sillä on monen yhtiön kustannukset.

– Kilpailu on voinut vähentää kuluja mutta myös lisää niitä. Tällä hetkellä esimerkiksi asiakashankintaan käytetään merkittäviä summia, ja yrittäjät vaihtavat eläkeyhtiöitä enemmän kuin koskaan. Tässä ei ole paljon järkeä, koska yrittäjä saa uudesta yhtiöstä saman hyvän palvelun samalla hinnalla. Vaihtokarusellin kustannuslasku tulee yrittäjille ja veronmaksajille, Pentikäinen kirjoittaa.

Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson esitti Kauppalehdessä, että YEL-eläkkeisiin pitäisi tuoda hintakilpailu.

– Esitystä kannattaa selvittää. Se kannustaisi tehostamaan toimintaan ja voisi edistää sitä kautta rakennejärjestelyjä, Pentikäinen kirjoittaa.

Maksajia vähemmän kuin saajia

Pentikäisen mukaan monet kriitikot ovat nostaneet esiin yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL), joka on alijäämäinen.

– Merkittävästi YEL-järjestelmää alijäämäisempää MyEL-järjestelmää ei mainitse kukaan.

– Yrittäjien eläkejärjestelmän alijäämä johtuu kolmesta syystä. Ensiksi yrittäjiä on selvästi enemmän eläkkeellä kuin aktiivityöelämässä – toisin kuin palkansaajia. Toiseksi eläkkeisiin on tehty viime vuosina suuria indeksikorotuksia, miksi myös yrittäjien eläkkeet ovat nousseet maksutuloa nopeammin. Kolmanneksi yrittäjäeläkkeitä ei ole lähdetty aikanaan rahastoimaan, Pentikäinen jatkaa blogissaan.

– Nykyisillä yrittäjillä ei ole osaa eikä arpaa järjestelmän alijäämään. Alijäämä voi pienentyä hetkellisesti, jos yrittäjien eläkemaksuja nostetaan, kuten viime vuosina on tehty. Tämä myös aikanaan nostaa eläkemenoja ja voi kasvattaa sen vuoksi alijäämää tulevina vuosikymmeninä.

Pentikäisen mukaan YEL-järjestelmän alijäämä korjaantuu vain sillä, että eläkkeellä olevien yrittäjien määrä laskee, ja aktiivielämässä on mahdollisimman paljon menestyviä yrittäjiä, jotka luottavat järjestelmään ja maksavat merkittäviä YEL-maksuja.

– Tällä hetkellä luottamus on pohjamudissa ja maksuhalut vähissä. Myös rahastointi voi joskus auttaa asiaa, mutta nykyisessä julkisen talouden tilanteessa on vaikea löytää pääomaa rahaston käynnistämiseen.