Juha Torvinen ja Aku Syrjä Eppu-aitio
28.10.2022 klo 07:30
Uutinen

Arenan aitiosta löytyy suosikkibändin ”minimuseo”

Äskettäin Pirkanmaan Palkinnolla palkittu Nokia Arena on pian ollut toiminnassa vuoden päivät. Valtava halli pitää sisällään valtavan määrän mielenkiintoisuuksia, joista yksi löytyy aitiosta numero 63. Numeraalin lisäksi se tunnetaan myös Eppu Normaalin nimikkoaitiona, jollaiseksi sen tunnistaa myös sisustuksesta. Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle nimikkoaitiotaan esitteli kaksi tuttua heppua, eli eput Juha Torvinen ja Aku Syrjä.

Eppu Normaalin nimikkoaitio löytyy Arenan kerroksesta kuusi eli aivan piippuhyllyltä. Aitioita löytyy myös kaksi kerrosta alempaa eli kerroksesta neljä.

– Nämä kutoskerroksen aitiot tulivat tarjolle muistaakseni vasta aika myöhäisessä vaiheessa. Neloskerroksen osalta me emme ehtineet mukaan, vaikka olimmekin kyllä asiaa jossakin vaiheessa miettineet, taustoittaa Aku Syrjä.

Kaksi tuttua yhteistyökumppania

Yksin Eppu Normaalin heput eivät ole aitiotaan hommanneet, vaan heidän yrityksensä, Aknepop Oy:n lisäksi mukana aition omistajina ovat fanituotteisiin keskittynyt Backstage Rock Shop Oy – sekä PR-yritys Propromotion Oy, joista kumpikin ovat tuttuja ja turvallisia yhteistyökumppaneita jo vuosien takaa. Omaan käyttöön edellä mainitut tahot eivät aitiotaan hommanneet, vaan ideana on alusta asti ollut liiketoiminnan harjoittaminen aitiota eteenpäin vuokraamalla. Toisin kuin tällä hetkellä määrittelemättömän pituisella käyttötauolla olevassa Helsinki-Areenassa, jonka aitiot myytiin, Tampereen Nokia Arenalla aitioita on ollut mahdollista vain vuokrata.

– Olemme lähteneet tähän ihan markkinoinnillisena toimenpiteenä luomaan tätä meidän historiaa. Olemmehan me muutenkin menossa tässä kovaa vauhtia museoon, naurahtaa Juha Torvinen.

Rekvisiitasta ei ole pulaa

Sitä memorabiliaa aitiosta löytyykin vähintäänkin kiitettävästi. Eppu Normaali -yhtyeen faneille, joita Suomen maasta epäilemättä löytyy melkoisesti, aitio tarjoaa eräänlaisen mielenkiintoisen minimuseon yhtyeen historiaan. Seinillä roikkuvat esimerkiksi Harri Hinkan jo hyvä tovi sitten otetut, vanhanaikaisella valaisutekniikalla otetut muotokuvat, valikoima yhtyeen vuosien saatossa saavuttamia kultalevyjä sekä useampi kitara, joiden vitriineissä on kaikissa omat tarinansa. Eikä aitio ikuisesti samanlaisena tule säilymään.

– Kyllä me varmasti haemme tähän vaihtelua, ettei tämä vuodesta toiseen ole stabiilissa tilassa. Meillähän on tietysti ihan hyvin tuota materiaalia, koska on tässä sen verran monta vuotta jo plakkarissa, miehet kertovat.

Bändibrändin hyödyntäminen on ollut vähäistä

Aku Syrjä ja Juha Torvinen huomauttavat, että kovin paljon Eppu Normaali ei ole bändin nimeä markkinoinnissa tätä aikaisemmin hyödyntänytkään.

– Olemme tehneet hyvin vähän sen nimen kaupallistamisen suhteen. Joskus 80–90-lukujen taitteessa meillä oli joku lyhytaikainen sponsoridiili, mutta muuten olemme pyrkineet säilyttämään bändin nimen markkinointikuvioiden ulkopuolella, Torvinen jatkaa.

Kysynnän puutteesta ei ole ollut kyse, sillä Eppu Normaalia on pyydetty nimenä mukaan jos jonkinmoiseen yhteistyöhön. Muutamia hyväntekeväisyyskuvioita lukuun ottamatta niille on siis sanottu lähes aina ei.

– Jos rehellisiä ollaan, niin asian voi ajatella myös niin, että jos meille on jotain diiliä tarjottu, niin olemme laskeneet, kuinka monta keikkaa meidän pitäisi tehdä samaan taloudelliseen hyötyyn, ja tehty sitten ennemmin ne keikat, Aku Syrjä kertoo.

Näin on debyyttivuosi soljunut

Nyt kun Eppu Aitiollakin on ollut mahdollista sen liiketoiminnan harjoittamiseen jo miltei täysi vuosi, lienee paikallaan kysyä, miten on aitiolle piisannut kysyntää.

– En minäkään ihan viimeisiä lukuja tiedä, mutta kyllä tämä varmasti suunnitelmien mukaan on mennyt. Ei tämä mikään kultakaivos ole, mutta emme me sellaista tästä olettaneetkaan, Torvinen sanoo.

Taloudellisesti vuotta auttoi melkoisesti se, että Arenalla järjestettiin keväällä jääkiekon MM-kisat.

– Niiden aikaan aitioinkin käyttöaste oli korkea. Suomen pelit ja muut avainpelit aitio oli kokonaisuudessaan käytössä, hän kertoo.

Ja vaikka nyt istutaankin musiikkimiesten aitiossa, herrat Torvinen ja Syrjä ovat vahvasti sitä mieltä, että areenan päävolyymi on enemmän urheilutapahtumissa kuin konserteissa.

– Konserteissa halutaan ehkä kuitenkin lähemmäksi esiintyvää artistia, Torvinen tuumaa.

– Joskin toki näissä loppuunmyydyissä isoissa konserteissa aitiot ovat olleet haluttuja, hän lisää.

Eput piippuhyllyllä Nokia-Arena
EPPU NORMAALI -aitio sijaitsee kuudennessa kerroksessa, joka onkin muuten korkealla.

Naapuriaition kanssa yhdistämällä ollaan jo 44 hengessä

Eppu-aition asiakkaina ovat olleet pääsääntöisesti yritykset, mutta aitio on toki ihan kenen tahansa kadunmiehen vuokrattavissa, kunhan vaan pinkka on kunnossa. Halvimmillaan kun vuokrahinta alkaa noin tuhannesta eurosta.

– Mutta toki jos seurueelle yksityisyyttä kaipaa ja esimerkiksi maksajia on vaikkapa se 22 henkeä, niin onhan siinä sitten jakajiakin sille summalle, Aku Syrjä huomauttaa.

Tarvittaessa väkimäärä voi olla vielä tuplasti suurempi, sillä se on yhdistettävissä viereisen, samankokoisen aition kanssa. Eli yhdistelmäaitiossa onkin sitten tilaa jo 44 hengelle. Aitio pitää sisällään myös hyvin täydenoloisen jääkaapin juomatuotteineen, ja ruokaa tupaan saa kaikista Arenan ravintoloista, joskin niiden suhteen tilaukset pitää tehdä jo etupeltoon.

– Jokaisessa aitiossa on myös oma host, joka käy kysymässä, onko asiakkailla joitain spesiaalitarpeita, Syrjä huomauttaa.

Julkinen liikenne ei ollut valmis yhteistyöhön vielä viisi vuotta sitten

Hienona kehityskuviona yhtyeen miehet pitävät myös sitä, että areenalipuilla saa kulkea vapaasti paikalle julkisilla liikennevälineillä ilmaiseksi tapahtumapäivän aikana. Tässä ainakin on menty eteenpäin viime aikoina.

– Itse asiassa jo viisi vuotta sitten, kun meillä oli Ratinassa keikka, koetimme saada kaupungin kanssa tätä ajatusta läpi, mutta silloin se ei vielä onnistunut, Juha Torvinen kertoo.

Täyttä kunniaa hän ei tosin viitsi tästä ideasta ottaa.

– Itse asiassa sen idean varastin jo 90-luvulta Göteborgissa, missä toimittiin jo silloin niin, hän kertoo. Taas veti länsinaapuri pidemmän korren.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 18.10.2022

Ville Kulmala
Ville Kulmala