Kalvohoito asiakas
19.2.2022 klo 21:15
Uutinen

Asiaa oikomishoidoista – ne onnistuvat nykyään myös ilman metallia

Keskustorilla Tampereen ydinkeskustassa toimiva hammaslääkäriasema Torin Hammas aloitti viime vuonna uudentyyppiset oikomishoidot. Niissä ei käytetä perinteisesti oikomiseen liitettyjä metallisia kiskoja, vaan käytössä ovat hampaiden päälle asetettavat läpinäkyvät kalvot. Niitä käytetään yleensä noin puolen vuoden ajan, aina välillä kalvoja vaihtaen. Näin voidaan korjata virhepuremia ja -asentoja ja varmistaa muutenkin näyttävä hymy. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti jutteli asiasta lisää Satu Hannukselan kanssa.

Satu Hannuksela ei ole erikoishoitojen kanssa tekemisissä ensimmäistä kerta. Hän aloitti hammasimplanttien teon jo heti yrittäjäuransa alkuvaiheessa 90-luvulla. Muutenkin Sadulle on lisäoppi maistunut aina.

– Yhä vieläkin opiskelen ja käyn kursseilla tullakseni yhä paremmaksi, Satu tuumaa.

Oikomishoidolla on Suomessa verraten lyhyt historia

Oikomishoidot ovat kuitenkin tyystin uusi juttu. Monella tämän lehden lukijoista saattaa olla omakohtaisia kokemuksia oikomishoidosta, eli ortodontiasta. Suomessa oikomishoidolla on tosin moneen maahan verrattuna varsin lyhyt historia. Ortodontian yliopistollillinen koulutus alkoi meillä vasta 80-luvun alkupuolella, ja varhaisimmat tiedot lasten ja nuorten hampaiden oikomishoidoista terveyskeskuksissa on kirjattu 70-luvun puoliväliin. Täysi-ikäisille niitä on ollut tarjolla vielä tätäkin lyhyemmän ajan. Ja niistä on vastannut käytännössä sataprosenttisesti yksityinen sektori.

Satu Hannuksela
SATU HANNUKSELALLE tulee
ensi vuonna täyteen 20 vuotta
hammaslääkärinä.

Metalli vaihtui muoviin, mutta mekanismi on sama

Hannukselan nyt käyttämä metodi on kaukana aiemmista käytetyistä suuhun asennetuista kiinteistä kojeista. Siis niistä, joita moni koululainen oppi suorastaan inhoamaan.

Hannukselan käyttämässä Invisaling-menetelmässä on pääosassa läpinäkyvät muoviset kalvot, mikä tekee hoidosta hyvin huomaamattoman. Periaatteessa kyse on kuitenkin aivan samasta asiasta kuin aikaisemmin.

– Nämä käytettävät kalvot toimivat biomekaniikaltaan samoin kun kiinteät kojeet, sillä ne liikuttavat hammasta tietyn määrän tiettyyn suuntaan hoitosuunnitelman mukaisesti, Hannuksela esittelee.

Skanneri antaa ennen ja jälkeen -kuvat

 Lopputuloksesta varsin luotettava kuva saadaan jo konsultaatiokäynnillä, jossa potilaan hampaat kuvataan 3D-skannerilla. Sellaisen Hannuksela allekirjoittaneellekin teki, noin niin kuin asiaa demonstroidakseen.

Hammaslääkärin toimenpiteeksi tämä skannaus on harvinaisen miellyttävä kokemus, sillä suuhun asetettava skanneri ei tunnu juurikaan mutta kuuluu hurinana. Käytännössä kuva asiakkaan suusta piirtyy Sadun käyttämälle näytölle reaaliaikaisesti ja äärimmäisen tarkoilla mitoilla. Tovi siinä tosin menee, sillä kone on hyvin tarkka sen suhteen, että suusta saatava kuva on juuri eikä melkein. Näytöltä hammaslääkäri näkee koko ajan kohdat, joihin skannausohjelma vaatii vielä enemmän informaatiota. Korkeintaan kymmenen minuuttia myöhemmin näyttö kertoo, että nyt ollaan valmiit. Sen jälkeen oikomismenetelmä tuottaa simulaattorilla alustavan kuvan siitä, miltä hampaat näyttäisivät hoidon jälkeen.

Kalvohoito ennen ja jälkeen
ENNEN JA jälkeen. Kuvaparissa näkyy kalvohoidon avulla saavutettu muutos.

Laiskuus kostautui

Omat hampaani on aikanaan oiottu kouluhammaslääkärissä, joten lähtökohta voisi olla huonompikin. Se tosin näkyy, että aikanaan käytin minulle annettua, kahden hampaan väliin kiinnitettyjen koukkujen väliin tarkoitettua kumista lenksua vähän heikonpuoleisesti. On tälle hoidolle nimikin: ristikumiveto. Oman heikon suoritukseni takia aivan haluttuun lopputulokseen ei silloin päästy.

– Kuten kuvasta näkyy, sinulla on edelleen lievä syväpurenta, jonka myötä alahampaasi ottavat kiinni etuhampaiden takareunaan, Satu analysoi ja näyttää kuvista etuhampaideni takaosaan muodostuneita selviä kuoppia.

Hoito ei siis omassa tapauksessani olisi pelkästään esteettinen, vaan siihen liittyisi myös muita hyötyjä. Selvä kun on, että ne vääristyneen purennan aiheuttamat kuopat ovat jatkossa sellaiset, joista erittäin todennäköisesti aiheutuu myös muita hammashuolia jossakin vaiheessa matkaa.

Kalvoja pitää sitten myös käyttää

Jotta hoito etenee oikein ja turvallisesti, potilas käy kerran kuukaudessa kontrollissa. Siinä paitsi tarkistetaan, että hampaat liikkuvat suussa oikein myös tehdään pientä hienosäätöä.

– Siis tehdään tarvittavat lisäkiillotukset ja niin edelleen. Niin ja tietysti potilas saa mukaan uudet kalvot, Hannuksela kertoo.

Pinnaaminen ei tässäkään hoidossa kannata. Yhtälailla kuin silloin teininä, myös tätä aparaattia, joskin toisenlaista, pitää oikeasti myös pitää. Potilaan käyttämät kalvot ovat hänen suussaan ympäri vuorokauden. Ne otetaan pois ainoastaan ruokailujen ja hampaidenpesun ajaksi.

Keskimäärin kalvohoito kestää kuusi kuukautta

Oikomishoito on aina yksilöllinen prosessi, ja lopullinen hoitosuunnitelma tehdään yhdessä erikoishammaslääkärin kanssa. Lopputulokseen pääsemisen pituus siis vaihtelee, tosin melko vähän.

– Keskimäärin hoito kestää puoli vuotta. Se on aika, jonka puitteissa lähes aina päästään maaliin. Harvinaisemmissa tapauksissa hoito kestää jopa vuoden, yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta riippuen, Hannuksela kertoo.

Erilaisia kalvosarjoja potilaalle tulee yleisimmissä tapauksissa noin 20, joten yhdellä kalvolla pärjää reilun viikon. Kalvot teetetään aina tismalleen potilaiden hampaiden mukaan, joten ne on helppo sekä laittaa että ottaa suusta esimerkiksi ruokailujen ajaksi.

– Tarvittaessa lisäkalvoja voi tilata myös seuraavat 2×20 kappaletta, hän jatkaa. Hoidon hintaan tämä ei vaikuta.

Maailmassa on hoidettu jo kaksi kertaa Suomen väkimäärä

Mistään prototyyppisestä hoidosta ei ole kyse, sillä vuosien saatossa samalla metodilla on ehditty toteuttaa jo reilut 11 miljoonaa oikomishoitoa. Hoitomuodon innovoinut yhdysvaltalainen Align Technology on perustettu jo 1997.

– Idea tähän lähti niin sanotusta retentiokojeesta, joka on siis oikomishoidon tulosta ylläpitävä laite, hän kertoo. Satu Hannuksela teki ensimmäiset kalvohoidot noin puolitoista vuotta sitten. Nyt takana onkin jo aika monta oikomista.

– Tällä hetkellä olen itse niin sanotulla Elite-tasolla, joka on yleishammaslääkärille korkein taso tässä tekniikassa, hän kertoo. Kalvohoitojen osalta Hannukselan potilastuoliin on ehtinyt istahtaa asiakkaita laidasta laitaan, niin sukupuolen kuin iänkin suhteen.

– Nuorin asiakkaani on ollut 15-vuotias ja vanhin yli seitsemänkymppinen. Enimmäkseen hoidon ovat kuitenkin valinneet nuoret aikuiset ja ylipäätään työssäkäyvät, Hannuksela miettii. Hänen mukaansa hoidon läpikäyneet ovat olleet hyvin tyytyväisiä.

– Kaikista eniten heitä on ilahduttanut lopputuloksen lisäksi se, miten vaivaamattomaksi ja huomaamattomaksi hoito on koettu.

Pääasiassa aikuisille

Hannukselan mukaan kalvo-oikomishoito sopii erityisen hyvin lievien tai kohtalaisten ahtauksien ja niihin liittyvien asentovirheiden hoitoon. Invisalign Go –niminen kalvohoito on suunnattu jo kasvuikänsä päättäneille, eli käytännössä aikuisille ja korkeintaan teini-ikäisille. Hampaiston toinen vaihduntavaihe pitäisi olla valmis ennen hoitoon ryhtymistä. Kansankielellä tämä tarkoittaa, että niiden ensin suuhun pulpahtelevien maitohapaiden olisi pitänyt jo vaihtua niin sanottuihin rautahampaisiin.

– Tosin on olemassa myös Invisalign First -hoito, jolla oiotaan vielä kasvuiässä olevien lasten hampaita, Hannuksela huomauttaa. Hannukselan asiakkaista kaikki ovat olleet kuitenkin aikuisia tai teinejä. Aivan kaikissa tapauksissa kalvohoito ei onnistu. Miksi ei?

– Koska hampaiden liikkuminen ja oikominen on aina yksilöllistä. Purukaluston huolellinen perustarkastus ennen hoidon aloittamista on siksi välttämätöntä.

Kova, mutta kilpailukykyinen kustannus

Ilmaiseksi legoja ei kalvoilla saada suoraan riviin, sillä hintaa hoidolle tulee halvimmillaankin noin kolme tuhatta euroa. Ottaen huomioon käyntikertojen määrän, yksilöllisesti 3D-tulostettavien kalvojen määrän sekä lopputuloksen käytännössä elinikäisen vaikutuksen, se ei kuitenkaan ole kohtuuton hinta. Hannuksela haastaa kenet tahansa kilpailuttamaan hinnan, joka on hänen mukaansa hyvin kilpailukykyinen. Tämän ovat hänelle kertoneet myös monet kyseisen toimenpiteen läpikäyneet asiakkaat, jotka hintoja vertaillessa ovat päätyneet Torin hampaaseen.

– Pienessä yksityisessä keskuksessamme ei myöskään veloiteta minkäänlaista toimisto- tai käyntimaksua, joten uskallan väittää, että tarjoamamme hinta on erittäin kilpailukykyinen.

Tarkan sitovan hinnan saamiseen vaaditaan aina konsultaatiokäynti joka on aina ilmainen

– Tällä käynnillä potilas saa meiltä lopullisen hinnan. Me emme veloita erikseen mahdollisten uudelleenkiinnityksiä, ja myös mahdollisesti tarvittavat lisäkalvot kuuluvat aina hintaan.

Lama ohjasi yrittäjyyteen

Satu Hannuksela valmistui hammaslääkäriksi Suomen Turussa vuonna 1993. Ajoitus oli vastavalmistuneen hammasammattilaisen kannalta hieman huono, sillä Suomessa elettiin syvää lamaaikaa. Oikeastaan juuri se teki Sadusta yrittäjän.

– Lamaa kun elettiin, terveyskeskuksesta sai ainoastaan lyhyitä, kuukauden tai parin sijaisuuksia, ja työ oli terveyskeskuksessa mielestäni yksipuolista, Hannuksela taustoittaa.

Keskustorin toimipisteessä hän on toiminut koko yrittäjäuransa ajan. Aina siitä saakka kun hän perjantai-iltana maaliskuussa 1994 toimintansa aloitti.

– Ensimmäinen potilaani oli luonnollisesti tuolloin myös ainoani. Siitä siis lähdettiin, siitä yritys vähitellen kasvoi, ja tyytyväinen olen päätökseeni. Työ yrittäjänä on ollut mielenkiintoista, Hannuksela muistelee.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 1.2.2022

Kuvat: Torin hammas

Ville Kulmala
Ville Kulmala