Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

3.11.2017 klo 10:04
Uutinen

Asiantuntija: Palvelusetelit kannattaa ottaa käyttöön liikunnassa, se toisi säästöjä

Kuntokeskusten yhdistyksen Riitta Hämäläinen-Bister huomauttaa, että palveluseteliä kannattaa käyttää myös liikunnassa. Kunto- ja terveysliikuntakeskuksissa on tarjolla valmis ammattilaisten palveluverkosto.

– Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tärkeää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister sanoo.

– Meillä on olemassa hyviä malleja, joilla pystyisimme tekemään terveyden edistämistä: palvelusetelit, henkilökohtainen budjetointi ja liikunnan Käypä hoito -suositukset.

Tavoitteena että liikuntaneuvonnasta ohjaus myös yksityisille

SKY ry on ollut toteuttamassa toimialan yrittäjien ja Sydänliiton kanssa Sepelvaltimotautiasiakas kuntosalilla koulutusaineiston. Esimerkiksi useissa kunnissa on liikuntaneuvontaa. Tavoitteena on, että jatkossa sieltä voitaisiin ohjata myös yksityiselle puolelle liikuntapalveluiden pariin.

Hämäläinen-Bister on valtion liikuntaneuvoston ennakointijaoston varapuheenjohtaja. Hän toivoo, että henkilökohtainen budjetti ulotettaisiin koskemaan yksityisiä palveluntarjoajia. Meillä on käytössä valmis ammattilaisten palveluverkosto kunto- ja terveysliikuntakeskuksissa.

Palvelusetelit käyttöön

Ikääntyvillä ihmisillä lihaskunnon ylläpitäminen ja parantaminen vaikuttavat positiivisesti toimintakykyyn monien kansansairauksien kohdalla. Liikunnan hyötyjä ovat myös hyvä olo ja uni.

– Jos haluamme laajempaa terveysvaikutusta, niin kuntosaliharjoittelu ja liikunta-aktiivisuus tukisivat hyvin monen ikäisen terveyden edistämistä.

– Mikään kunta ei tietojemme mukaan käytä tällä hetkellä palveluseteleitä liikuntaan. Sote-uudistuksen tavoitteena oli säästää kaksi miljardia, jos liikkuminen saataisiin pienilläkin asioilla etenemään, säästöt olisivat merkittäviä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi