EU hakee kilpailukykyä startup-maailman innovaatiokulttuurista ja tarjoaa rahoitusta puolustusteollisuuden innovaatioihin

Vaikuttajafoorumin sisältö pähkinänkuoressa

• Aluevaikuttajien, korkeakoulujen ja yrityskentän yhteistyö on Pirkanmaalla poikkeuksellisen vahvaa.
• Osaajapula on kasvun pullonkaulana useilla aloilla. Kansainvälistä osaamista on välttämätöntä houkutella Suomeen.
• Investointikustannusten nousu on saanut investoijat epäröimään.
• Suurinnovaatiot ja -investoinnit karkaavat Suomesta Ruotsiin ja muihin valtioihin. Tämä tulee pysäyttää.
• EU rahoittaa puolustusteollisuuden riski-innovaatioita ja luo parhaillaan myös uusia tukimuotoja innovaatioiden teollistamiseen.

Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen käynnisti Vaikuttajafoorumin painokkailla sanoilla:
– Suomen turvallisuus ja meidän puolustuskyvykkyytemme lepäävät yksityisen tuotannon varassa.

Jonas Cederlöf Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastolta jatkoi kertoen, että turvallisuuspalveluiden tuottaminen eroaa Suomessa monesta muusta maasta. Puolustusteollisuus ei ole Suomessa sotilastoimintaa, vaan siviilitoimintaa ja yritystoimintaa. Euroopan komission pääosaston Directorate-General for Defence Industry and Space Timo Pesosella oli sama viesti:
– Venäjä on sotatalous. Venäjän sotamenot muodostavat 6 % Venäjän bruttokansantuotteesta. Suomen painopiste on teollisuuden investoinneissa ja innovaatioissa.

Euroopan unionissa on ymmärretty, että puolustusteollisuuden palvelut ja tuotteet on tuotettava itse tai ne ostetaan joko Yhdysvalloista tai Koreasta:
– Johtuuko eurooppalaisen tarjonnan vähäisyys kilpailukyvyn puutteesta vai emmekö me elä markkinaehtoisesti ja tuotamme vain omiin tarpeisiimme? Vastaus on jossakin näiden välimaastossa. Euroopan unionin puolustusteollisuudessa myydään sisäisesti kyllä paljon, mutta ostot tapahtuvat usein vain oman valtion rajoissa ja puuttuvat ostetaan Yhdysvalloista tai Koreasta, Cederlöf valottaa.

Euroopan Unionissa meneillään oleva puolustusteollisuuden yhteishanke liittyykin juuri hankintoihin.

Cederlöf kertoo, että moni eurooppalainen valtio ei pysty tekemään innovatiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa yksin, sillä se on liian kallista:
– Euroopan unionin ja komission yhteinen rahasto tuo varoja puolustusteollisuuteen ja tukee eurooppalaista tuotantoa. Ensimmäiset tukitoimet ovat olleet tukirahoja yhteistyöprojekteihin, joissa on oltava vähintään kolme EU-maata mukana, Norja mukaan lukien. Yhteistyöpohjainen rahoitus ei sovi kaikkien valtioiden strategiaan, mutta niille, joille se sopii, on jaettu merkittävästi kehittämisrahaa.

Rahaa riski-innovaatioihin

Rahoitus mahdollistaa Cederlöfin mukaan niin varautumisen, innovaatiot kuin riskinottokyvyn:
– Katsottaessa Ukrainan suuntaan nähdään, että tämä ei ole nykypäivää. Innovaatiosykli ei voi tänä päivänä olla 10 vuotta vaan 1–2 viikkoa. Perinteiset puolustusteollisuuden toimijat eivät ole vakauteen pyrkivistä strategioistaan johtuen kyenneet toimimaan innovatiivisesti, jolloin riskinottokyky ja -halukkuus ovat erittäin matalalla. Kukaan ei tee sellaista tutkimus- ja kehitystoimintaa, jolla ei ole varmaa asiakasta toisessa päässä. Siksi rahoittamissamme hankkeissa EU toimii itse innovaation ensimmäisenä asiakkaana.

Euroopan komission Jonas Cederlöf kertoi, että EU tulee keskittämään puolustusteollisuuden hankintoja Eurooppaan ja tukee taloudellisesti riski-innovaatioiden kehittämistä jäsenvaltioissa.

Innovatiivisuus onkin Cederlöfin mukaan tärkeä rahoituksen myöntämisen edellytys:
– Tarjoamme rahoitusta vain sellaisille yrityksille ja klustereille, jotka tulevat sekä innovatiivisesta ympäristöstä että innovatiivisesta kulttuurista. Rahaa ei myönnetä sellaisille puolustusteollisuuden hankkeille, joilla on jo tavoite, rahoitus ja valmis asiakaskunta, Cederlöf kertoo.

Rahoitusta on kohdennettu tähän saakka erityisesti riski-innovaatioiden tuotteistamiseen, mutta kehitteillä on tukivälineitä myös teollistamiseen, eli kuinka uudelle innovaatiolle luodaan toimintaympäristö, jossa se voidaan tuottaa. Cederlöfin mukaan maakuntaklusterit ovat hyviä esimerkkejä tästä ilmiöstä:
– Klusteri, jossa on tuttuja ja turvallisia toimijoita, ja joilla on paljon kyvykkyyksiä räätälöidä toimintaansa, on täydellinen esimerkki tästä toimintaympäristöstä, jossa tuotetta voidaan lähteä teollistamaan. Yhtenä esimerkkinä konepaja, joka kykenee muovaamaan prosessejaan nopeastikin uutta innovaatiota varten. “Future-proof” tarkoittaa toimintaa, jossa tuotantolaitoksella on kyky muuttaa tuotetta, komponentteja, valmistustapaa ja muita tuotannonsuunnitteluun liittyviä muuttujia järkevällä nopeudella.

Pk-yrittäjien asema tukitoiminnassa

Pirkanmaan Yrittäjiä kiinnostaa luonnollisesti, kuinka pk-yritykset huomioidaan tukitoiminnassa. Euroopan unioni kertoo pyrkivänsä olemaan rahoittamiensa riski-innovaatioiden ensimmäinen asiakas. Kuinka vahvaa sitoutumista se tarkoittaa?

– Innovaatioiden ja kehittämisen hedelmällisin maaperä on pk-yrityksissä. Siksi me tuemme ja käytämme houkuttimia pienten toimijoiden mukaan ottamiseksi isojen toimijoiden hankkeisiin. Kansallisissa klustereissa ei ole mitään vikaa, mutta monikansallinen yhteistyö tukee monikansallista menestystä, Cederlöf kommentoi.

Yhteishankintojen osalta Cederlöf tuo esiin, että vaikka tilausten hajauttaminen onkin tärkeää, ei pitkän resilienssin ja varautumiskyvyn vuoksi jättitoimijoistakaan voida tulevaisuudessa luopua:
– Samaan aikaan Suomessa kyseenalaistetaan se, miksi meillä on niin monta eri taistelupanssarivaunua, kun Yhdysvalloissa on vain yksi. Yhdysvalloissa taas toivottaisiin, että toimintaa olisi hajautettu. Eli balanssi on löydettävä, Cederlöf punnitsee.

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja ja Pirkanmaan edunvalvontaryhmän puheenjohtaja Jenni Pöllänen näkee osaajien takaamisen, saavutettavuuden sekä innovaatioiden vauhdittamisen tärkeimpinä alueyhteistyön vaikuttamisen kärkinä. Suurin kasvupotentiaali löytyy pk-yrityksistä.

Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden asiantuntija Elina Purho painottaa, että innovaatiopotentiaalia on suurten yritysten ja startupien lisäksi lukuisissa pk-yrityksissä, kunhan yksityistä ja julkisia rahoitusta on tarjolla riittävästi.

Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on samaa mieltä ja muistelee lainausta Lumikki-elokuvan kääpiöiltä:
– Isoilla on niin kiire puuhata omiaan, etteivät ne huomaa, mitä pienet tekevät. Disruptio syntyy usein isojen toimijoiden kautta, mutta kaikkein eniten kehitettävää meillä on pk-sektorilla. Myös yliopisto on sitoutunut tukemaan innovaatiotoimintaa kokonaisuutena ja on perustanut siihen instrumentteja.

Kasvu tyssää osaajapulaan – kuka rahoittaa osaajien ja osaamisen huoltovarmuuden?

Hämäläinen kehuu tilaisuuden moninäkökulmaisuutta sekä Pirkanmaan sidosryhmien välistä yhteistyötä, mutta nostaa esiin kuitenkin yhden kriittisen kasvun esteen:
– Kasvu tarvitsee osaajia ja kasvu tyssää osaajapulaan. Tutkimus- ja kehitystoiminta vaatii vuosittain 3 000 uutta osaajaa. Sitä ei suomalainen korkeakoulu pysty tuottamaan. Tarvitsemme kansainvälistä osaamista. Samanaikaisesti on huomattava, että kansainvälinen tutkijaliikkuvuus voi puolestaan lamaannuttaa Suomen osaamista. Osaajien ja tutkimuksen huoltovarmuus on kytköksissä kansalliseen huoltovarmuuteen. Kuka rahoittaa osaajien ja osaamisen huoltovarmuuden?

Suomen tulee nostaa kunnianhimonsa tasoa – suomalaiset innovaatiot ja investoinnit on kyettävä pitämään omassa maassa

Teollisuusneuvos Antti Valle esitteli Suomen työ- ja elinkeinoministeriön teollisuuspoliittista strategiaa. Strategialla on neljä osatavoitetta. Sen mukaan Suomen tulee tukea perinteisten vahvojen teollisuuden alojen uudistumista niiden tuottavuuden ja jalostusarvon sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suomen tulee edistää uusien alojen vahvistumista merkittäviksi teollisuuden kasvualoiksi ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Suomeen tulee saada lisää investointeja vahvistamaan teollista perustaa ja Suomen tulee varmistaa teollisuuden tarvitsemien osaajien saatavuus.

Valle kertoi, että Yhdysvalloissa IRA-lakipaketti on siivittänyt teollisuuden hurjaa investointiboomia. Saksa on tukipalveluissaan heti Yhdysvaltojen jäljillä. Tämä tarkoittaa satojen miljardien tukipaketteja innovaatiotoimintaan yhdistettynä madallettuun yritysverotukseen.

Suomessa vireillä olevien investointiaikeiden kärkikolmikossa komeilevat merituulivoima (103 M €), maatuulivoima (94 M €) ja vety (14 M €) (lähde: EK:n vihreän siirtymän investointien dataikkuna).

Toimintaympäristön muutokset haastavat Suomen päivittämään teollisuupolitiikkaansa.

Tampereen pormestari Kalervo Kummola kannustaa vahvaan yhteistyöhön. Pirkanmaalla on kaikki resurssit ja osaaminen kasvun tekemiseen.

Kauppalehden vastaava päätoimittaja Riina Nevalainen kannustaa Suomea nostamaan kunnianhimonsa tasoa:
– Me häviämme innovatiivisuudessa. Kun SSAB päätti viedä jätti-investointinsa Ruotsiin, itseäni ärsytti julkisessa keskustelussa se ajatus, että tämä oli jo vähän odotettavissakin. Ei näin. Meidän pitäisi kansakuntana ensin suuttua ja sitten korjata omaa toimintaamme. Nostetaan kunnianhimon taso riittävän korkealle. Mietitään yhdessä, kuinka jalostusastetta kyetään nostamaan, ja miten sekä innovaatioiden että rohkeuden määrää saadaan kasvatettua.

---

Katso täältä Business Finlandin tuet ekosysteemeille, vientiin ja kansainvälistymiseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

---