Finnvera: ”Ahneusinflaatiota” ei tullut – Suurin riski liittyy palkkojen liian nopeaan nousuun

– Kesäkuun inflaatioluku (4,1 prosenttia) oli odotettu uutinen. Inflaation hidastumisen varjopuoli on laimea kokonaiskysyntä. Yritykset eivät investoi eivätkä kuluttajat kuluta, mistä seuraa taloudellisia haasteita lähiaikoina, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki kiteyttää vallitsevan tilanteen.

Tiedotteessaan tilannekuvauksen antanut Finnvera odottaa, että talousnäkymät muuttuvat vakaammiksi, kun Euroopan keskuspankki lopettaa rahapolitiikan kiristämisen. Tähän asti yksityinen kulutus on pitänyt Suomen talouden rattaat liikkeessä, mutta kotitalouksien säästöjen hupeneminen voi muuttaa tilannetta. Samaan aikaan yritysten luottokysyntä on vaimeaa sekä alentuneen kokonaiskysynnän että rahoituksen hinnan nousun takia.

– Kotitalouksien ostovoiman voimakas heikkeneminen vähentää yksityistä kulutusta, mikä näkyy muun muassa kesälomamatkailussa tällä hetkellä. Kulutuskukkaron nyörit ovat varmasti hieman aiempaa tiukemmalla, Kotamäki jatkaa.

”Suurempaa tiputusta ei näköpiirissä”

Finnvera pitää todennäköisenä, että yritysten investoinnit hiipuvat edelleen. Apuja taloudelle ei ole luvassa vientisektorilta, joka on lähellä taantumaa.

– Kuluvan vuoden osalta talouskasvu ei siis todennäköisesti yllä kovinkaan paljoa nollan yli, mutta toisaalta suurempaa tiputustakaan ei juuri nyt ole näköpiirissä, Kotamäki arvioi.

Parempaa on luvassa ensi vuoden puolella, jolloin Finnvera odottaa talouskasvun kiihtymistä globaalin kysynnän kasvaessa ja inflaation hellittäessä. Korkotason odotetaan kuitenkin pysyvän totuttua korkeammalla tasolla vielä ensi vuonna.

– Suurin riski liittyy siihen, että palkat kasvavat yritysten tuottavuutta nopeammin, jolloin kansantalouden ulkoinen kustannuskilpailukyky kärsii.  Toisaalta palkansaajien ostovoima on heikentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana, mikä ei myöskään ole hyvä asia ja luo paineita yleiselle palkkatason nousulle.

Kotamäen mukaan on mahdollista, että inflaatio palautuisi tavoitetasolle jo nykyisellä korkotasolla.

– EKP perustelee edelleen tiukkenevaa rahapolitiikkaansa pohjainflaation sitkeydellä. Euroalueen pohjainflaatio on jo lähtenyt laskuun, ja talouskasvu on hidastunut merkittävästi viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana eli talouden kokonaiskysyntä on vaisua. EKP haluaa ymmärrettävästi pitää huolta uskottavuudestaan ja kiristää rahapolitiikkaa mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän.

Mikä ahneusinflaatio?

Finnveran ekonomisti Mikko Lumme arvioi tiedotteessa inflaation syitä.

– Tilastot eivät tue väittämää, että tarjontatekijät, kuten logistiikan pullonkaulat, tuotantopanosten saatavuus, työvoimavajeet, selittäisivät yksin inflaatiota. Kysynnän eli kulutuksen, investointien ja vientikysynnän kasvulla on ollut vähintään yhtä suuri merkitys. Väitteille niin sanotusta ahneusinflaatiosta ei löydy katetta, hän kommentoi.

Ahneusinflaatiolla viitataan ilmiöön, jossa tuotteiden hintoja nostetaan enemmän kuin tuotantokustannusten nousu todellisuudessa edellyttäisi.

– Olisi outoa, jos yritykset olisivat keksineet nostaa hintoja ahneuksissaan vasta viime aikoina. Sen sijaan kysyntäshokit vaikuttaisivat selittävän paremmin viimeaikaista hintojen ja voittojen kasvua.