Gallup: Työnantajat eivät lämpene 4-päiväiselle työviikolle – ”Valtion väliintuloa ja keskusjohtoista mahtikäskyä ei tarvita”
Kolme neljästä työnantajayrityksestä ei halua kokeilla nelipäiväistä työviikkoa, jos työntekijän palkka pysyisi samana. Näin kertoo tuore Yrittäjägallup.
Työnantajista joka kuudes olisi kokeiluun valmis ja kahdeksan prosenttia ei osaa sanoa kantaansa, osoittaa tuore Yrittäjägallup.
Halukkuus kokeilla nelipäiväistä työviikkoa lisääntyy, jos siihen liitetään myös palkan alentaminen. Silloin kokeiluun olisi valmis 37 prosenttia työnantajayrityksistä. 59 prosenttia ei halua edes tällaista kokeilua palkanalennuksella.
– Nelipäiväinen työviikko palkkaa alentamatta ei ole työnantajayritysten suuren enemmistön mielestä realismia. Osa työnantajista on kuitenkin halukkaita kokeiluun. Halukkuutta on erityisesti asiantuntijapalveluita tarjoavissa yrityksissä, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.
– Asiantuntijapalveluissa työajalla ja työn tekemisen ajankohdalla on usein vähemmän merkitystä kuin monilla muilla aloilla. Olennaista näissä palveluissa on se, että työn lopputulos on laadukas. Näissä yrityksissä voi jo nyt kokeilla nelipäiväistä työviikkoa, jos niin halutaan. Tähän ei valtion väliintuloa ja keskusjohtoista mahtikäskyä tarvita, Makkula jatkaa.
Heikentäisi kannattavuutta
Työnantajien mielestä työajan lyhentämisellä olisi monenlaisia vaikutuksia yrityksen toimintaan.
Yrityksen kannattavuuden arvioi heikentyvän 59 prosenttia työnantajayrityksistä. Työvoimatilanne heikkenisi prosentin mielestä. Toisaalta 39 prosenttia arvioi, että työ ja perhe-elämä sovittuisi yhteen paremmin. Sairauspoissaolot vähentyisivät 22 prosentin mielestä ja 28 prosenttia katsoo, että työhyvinvointi paranisi.
– Keskeisin havainto on, että työnantajista 77 % ei usko, että nelipäiväinen viikko parantaisi tuottavuutta niin, että työntekijälle voitaisiin maksaa samaa palkkaa kuin aikaisemmin, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Suomessa yksityisen sektorin työn tuottavuus on alemmalla tasolla ja kehittynyt heikommin kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Suomessa arvonlisä työtuntia kohden on noin 62 dollaria työtuntia kohden, kun se Tanskassa ja Ruotsissa on noin 75 dollaria ja Saksassa lähes 70 dollaria.
– Suomessa työn tuottavuus ei ole käytännössä kasvanut lainkaan yli kymmeneen vuoteen, vaikka ongelman vakavuus on tiedostettu ja meille on jopa perustettu riippumaton tuottavuuslautakunta ongelmaa ratkomaan. On epäuskottavaa, että lyhentämällä työviikkoa työn tuottavuus saataisiin yhtäkkiä selvään kasvuun, Malinen jatkaa.
Yrittäjägallupin mukaan vain 13 prosenttia työnantajista näkee, että työn tehokkuus ja tuottavuus lisääntyisivät työajan lyhentymisen seurauksena.
Kantar Publicin Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tekemään tutkimukseen vastasi yhteensä 1 038 pk-yrityksen edustajaa, joista työnantajayrittäjiä oli 521.
Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.
Vinkkaa meille juttuaihe!
