Hallituksen yrittäjyysstrategiaa päivitettiin – SY:n Kujala: “Suomeen tarvitaan yrittäjyysstrategia, johon koko hallitus sitoutuu”

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti aamulla uuden version hallituksen Yrittäjyysstrategiasta. Sitä päivitettiin koronakriisin myötä. Strategian tavoitteena on tehdä Suomesta maa, jossa uskalletaan yrittää ja joka houkuttelee myös ulkomaalaisia työnantajia ja -tekijöitä.

Kansainvälisten vertailujen perusteella yrittäjyyden lähtökohdat ovat Suomessa hyvät. Kehitettävää kuitenkin löytyy, ja koronakriisin lopullisia vaikutuksia ei vielä tiedetä.

Vuoden 2020 maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriö listasi kehityskohteita tiedotteessaan. Pk-yritysten osuus viennistä on vain noin 16 prosenttia. Vain harvalla yrityksellä on kasvutavoitteita. Investoinnit ovat Suomessa kehittyneet jo pitkään heikommin kuin tärkeimmissä vertailumaissa. Myös työn tuottavuus on heikentynyt. Yrittäjien kokemia haasteita ovat osaavan työvoiman puute tietyillä aloilla, raskas lainsäädäntö ja heikko digitaalisuuden hyödyntäminen.

– Tilannekuva osoittaa, että Suomessa tarvitaan muutoksia, jotta yrittäjien olisi helpompi kehittää liiketoimintaa ja yritysten kasvaa. Omistajavaihdokset, osaava työvoima ja PK-yritysten kasvun esteet, ovat aiheita, jotka tulevat esille lähes poikkeuksetta yritysvierailuilla ja erilaisissa keskusteluissa, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä maaliskuussa 2020.

Oikeita signaaleja sekä luetettavuutta ja ennustettavuutta

Huhtikuussa 2021 Yrittäjyysstrategia uudistumisen ja kasvun mahdollistajana -tilaisuudessa oli huomioitava koronakriisi ja siitä selviäminen.

– Nyt tarvitaan luotettavuutta ja ennustettavuutta, eikä yhtäkään signaalia siitä, että Suomessa ei kannata yrittää ja investoida, tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron pitänyt Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Kujalan mukaan esimerkiksi sote-uudistus, joka keskittää terveydenhuoltoa julkisiin palveluihin, varhaiskasvatuksen voitontavoittelun kieltämisaikeet sekä jätelain uudistus, jossa jätteiden kuljetusta osin aiotaan kunnallistettavaksi sen jälkeen, kun yrittäjät ovat jo investoineet järjestelmiin, ovat vääriä signaaleja.

– Yrittäjyysstrategian täytyy olla sellainen, johon koko hallituksen pitää sitoutua. Ei voi olla niin, että toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan, Kujala sanoo.

Hänen mukaansa Yrittäjyysstrategian kokonaisuutta on hyvä täydentää teemalla, joka käsittelee kriisissä pahiten kolhiintuneiden yrittäjien ja yritysten toipumista ja uuden alun mahdollisuuksia.

Korona on vaurioittanut isoa osaa yrityskenttää. Nyt maksuvaikeuksissa on 15 prosenttia, lopettamista pohtii 12 prosenttia ja konkurssiuhkaa kokee 6 prosenttia yrityksistä.

– Nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Esimerkiksi Re-Starttiraha työttömyysturvan jälkeen, joka päättyy tällä tietoa kesäkuun loppuun, Kujala sanoo.

Yritystoiminnan päivittämisen tarve ei akuutin kriisivaiheen jälkeen häviä, päinvastoin. Ennätysmäärä yrittäjiä hakee tulevina kuukausina ja vuosina uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen. Tiekartta ulos kriisistä on yrityksille tärkeä ja toimenpiteitä tarvitaan pian.

Työmarkkinauudistuksen on edettävä työllisyyttä tukevaan suuntaan

Yksi tärkeä ja kiihtyvä keskusteluaihe on työmarkkinauudistukset. Moni toimiala on siirtymässä enemmän paikalliseen sopimiseen. Euroopan maissa neuvottelut ovat siirtyneet lähemmäs yritystasoa ja hajautettuja sekä koordinoituja järjestelmiä, kun taas Suomessa on pysytty liittotason sopimisessa.

– Sopimisen lainsäädäntökehikon uudistaminen on todella tärkeää. Paikallisen sopimisen merkitys tulee strategiassa hyvin esille. Miksi sitä ei aidosti edistetä, Kujala kysyy.

Se, mikä strategiassa ei tule riittävästi esille, on yrittäjien verkostomainen toimintatapa. Pientä työnantajayrittäjyyttä korvaa tällä hetkellä yksinyrittäjien verkostoyrittäjyys, josta on tullut uusi työnantajayrittäjyyden muoto.

Strategiassa ei tule tarpeeksi esille mikrotyönantajayritysten ongelma ja työllistämisen riskin sekä taakan suuruus.

– Verkostoyrittäjien pitää päästä nykyistä vahvemmin yritysten kehittämis- ja tukipalveluiden piiriin. On tärkeä, että isojen ja pienten yritysten välillä on terve tasapaino. Molempia tarvitaan, ne toimivat samoissa arvoketjuissa, Kujala sanoo.

Koronakriisi on opettanut kaikille uusia asioita. Päättäjät, yrittäjät ja työntekijät samoin kuin edunvalvojat ovat joutuneet koronakriisissä tarkastelemaan toimintaansa. Kriisin hellittäessä, on tärkeä tarkastella, millä toimintamalleilla jatkossa pärjätään.

– Yrityspalveluiden tarjonta täytyy tutkia ja kehittää niitä vastaamaan yritysten tarpeita jatkoa ajatelleen, Kujala toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi