6.9.2021 klo 14:11
Uutinen

Hallitus haluaa helpottaa työperäistä maahanmuuttoa – Yrittäjille luvassa tukea ja palveluita rekrytointiin

Suomalaisyritysten kasvua ja kehitystä hankaloittaa osaavan työvoiman puute. Globaaleista osaajista yrtiykset kisaavat takamatkalta. Työministeri Tuula Haatainen esitteli toimenpiteitä työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi.

Hallitus aikoo edistää työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti loppuhallituskauden ajan. Työministeri Tuula Haatainen kertoi jo tehdyistä, meneillään olevista ja tulevista toimenpiteistä syyskuun ensimmäisenä perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hallitusohjelmassa painotetaan työvoimapulasta kärsiviä aloja sekä tuotekehitys- ja innovaatioaloja. Hallituksen tavoite on kytkeä työperäinen maahanmuutto elinvoiman tukemiseen ja kehitykseen sekä luoda tiekartta, jolla varmistetaan, että Suomi pärjää globaalissa kilpailussa kansainvälisistä osaajista nyt ja pidemmällä aikajänteellä.

– Suomi lähtee tähän pitkältä takamatkalta verrokkimaihin nähden. Taustalla on poliittinen asenne ja ilmapiiri. Suomi ei pärjää, jos emme ole tässä mukana, Haatainen sanoo.

Yrittäjämediat kertoi pk-barometrin tuloksista, joiden mukaan suomalaisyritysten kriittisimpiä esteitä yritystoiminnan kehittämiselle ja kasvulle Suomessa on osaavan työvoiman saatavuus heti suhdannetilanteen jälkeen.

Haatainen toteaakin, että Suomessa on laaja työvoimapula, ja Suomi ikääntyy.

– Tästä on puhuttu pitkään ja nyt se näkyy, Haatainen toteaa.

Tukea yrityksille rekrytointiin

Vastaus tilanteeseen on Talent boost -toimenpideohjelma, joka kiteytyy neljään pääkohtaan: Ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyiden kehittäminen, osaajien houkutteleminen ja rekrytoiminen Suomeen, kansainvälisten osaajien juurruttaminen Suomen kasvua rakentamaan ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäiseminen.

Yksi toimenpide työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi on yritysten tukeminen rekrytoinnissa.

– Puoliväliriihessä määriteltiin määrällisestä, vähintään kaksinkertaistamisesta, eli yli 50 000 työntekijän, kasvusta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus ei kuitenkaan voi tehdä tätä yksin, vaan tarvitaan yksittäisiä yrityksiä, jotka ovat halukkaita rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia, Haatainen sanoo.

Yrityksille on luvassa palvelu- ja tukimuotoja rekrytointiin.

– Pk-yritysten hr-resurssit voivat olla kovin niukat. Tuki rohkaisisi avaamaan ovensa kansainvälisille osaajille ja Suomessa oleville maahanmuuttajille, Haatainen sanoo.

Kevyempää byrokratiaa

Yrittäjäpalveluiden ja -tuen lisäksi myös suuri merkitys on byrokratian sujuvoittamisella. Se vaatii teknistä kehittämistä, digitalisaatiota ja automatisointia.

Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa oleskelulupien saamista niin, että käsittelyaika olisi yksi kuukausi. Erityisryhmät, kuten erityisasiantuntijat, kasvuyrittäjät ja heidän perheenjäsenensä saisivat oleskeluluvan kahdessa viikossa. Tämä D-viisumi on kehitteillä ulkoministeriössä. Tavoite on laajentaa pikakaistaa koskemaan myös opiskelijoita ja tutkijoita.

– Nykytilanteessa ihmisen täytyy käydä henkilökohtaisesti tunnistautumassa ennen kuin prosessi lähtee liikkeelle. Jatkossa hakemuksen käsittely alkaisi heti, kun hakemus on maksettu verkossa. Oleskeluluvan saanut henkilö voisi myös tulla maahan ennen kortin saamista. Tässä jää pois se vaihe, että kortti lähetetään ulkomaille, mihin kuluu aikaa. Prosessi etenee jouhevammin ja säästämme arviolta kaksi viikkoa, Haatainen kertoo.

D-viisumi tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn, ja nopea kaista olisi tarkoitus saada kesäkuuhun mennessä.

Isompia lakimuutoksi olisi tulossa eduskunnalle toukokuussa, jotka tulisivat voimaan lokakuussa 2022.

Koko perhe otettava huomioon

Suomen tulee kehittää myös houkuttelevuuttaan ja pitovoimaa, eli osaajien halukkuutta jäädä Suomeen.

Prosessien lisäksi tarvitaan asettumispalveluita, kuten englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja sekä otetaan huomioon puolison työvoima ja kotoutumispalvelut sekä integroituminen Suomeen.

Suurimmissa kaupungeissa on jo valtion tukemia puoliso-ohjelmia.

Suomi on onnistunut jo parantamaan pitovoimaa, mikä näkyy myönnetyissä oleskelulupien jatkolupien määrässä.

Toimenpiteitä tarvitaan myös kohtaanto-ongelmaan, jotta kotimainenkin työvoimareservi saataisiin käyttöön. Tässä on Haataisen mukaan koulutuksella suuri rooli.

– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan siitä huolimatta, hän sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi