Helsingin, Espoon ja Vantaan Yrittäjät vaativat kuntien sidosyksikkökikkailun estämistä

Kunnat, julkisyhteisöt ja hyvinvointialueet nojaavat hankinnoissaan yhä useammin omiin tai muiden hankintayksiköiden omistamiin yrityksiin eli sidosyksiköihin tai in-house -yhtiöihin. Julkisyhteisön ei tarvitse kilpailuttaa hankintaa, jos ne hankkivat palvelun omalta sidosyksiköltään. Hankintalaissa on porsaanreikä, joka sallii sidosyksikkömääritelmän kanssa keplottelun nimellisellä omistajuudella ja hankintayksiköt käyttävät tätä herkästi. Helsingin, Espoon ja Vantaan Yrittäjät vaativat, että hankintalakia täsmennetään estämään sidosyksiköillä kikkailu.

Viimeisin julkinen keskustelu tästä on Helsingin tekemä sopimus Sarastian kanssa. Sarastia Oy on kuntien ja julkisyhteisöjen omistama yritys. Helsinki hankki yrityksestä nimellisen osuuden ja sai nimellisen toimielinpaikan. Tämä mahdollisti kaupungin mielestä suorahankinnan. EU-oikeuskäytännön mukaan sidosyksikköhankinnan edellytyksenä kuitenkin on, että omistaja voi tosiasiallisesti vaikuttaa yhtiön tärkeisiin päätöksiin.

Sarastian palkkajärjestelmän hankinta ja käyttöönotto Helsingissä on ollut luokattoman heikko. Hankintalain tarkoitus ei toteutunut miltään osin. Tämän seurauksena tuhannet Helsingin työntekijät ovat jääneet ilman palkkoja.

Perusteeksi sidosyksikköaseman väärinkäytölle annetaan jälkikäteen usein kiire. Julkiset hankinnat kärsivät Suomessa kahdesta ongelmasta: resurssien puutteesta ja tarjousten vähyydestä. Resurssien vähyydestä on seurauksena kiirettä, hankintojen heikkoa valmistelua ja oikoteiden käyttöä kuten sidosyksiköillä keplottelua. Tämä kaikki aiheuttaa merkittävästi lisääntyviä kustannuksia myös sotkujen selvittelyn myötä sekä markkinan näivettymistä asianmukaisen kilpailun puuttuessa. Lisäksi yritysten epäluottamuksen kasvu nostaa osallistumiskynnystä julkisiin hankintoihin.

Hankintalain tarkoitus on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota palveluita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Kaupunkien on annettava yrityksille tasapuoliset ja syrjimättömät mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin, mikä on myös veronmaksajien kokonaisedun mukaista.

Hankintalain hengen vastainen sidosyksikköshoppailu on pitkään esiintynyt ongelma, jonka merkitys on kasvussa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan toimia sekä lainsäätäjältä että hankintayksiköiltä itseltään. Yrittäjäjärjestöt odottavat, että kaupungit ja muut julkisyhteisöt toimivat asettamiensa arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi hankintalainsäädäntöä sidosyksiköiden käytöstä on selvennettävä ja estettävä niillä keplottelu. Sidosyksikösäädösten kiertäminen on sanktioitava.